Esa Laakso 2003 - 2004
KANKAANPÄÄN KESKUSTA-ALUEEN TILUSTEN HISTORIAA

Oukari 1, Alakylä

Päärakennuksen runko lienee 1700-luvulta. Kaikki rakennukset peruskorjattiin 1990-luvulla. Kunnankirjuri Vähätalo asui Oukarilla 1918-1922 ja hoiti kunnan asioita asunnostaan käsin, sittemmin Vähätalo muutti Alahonkajoelle. Nimismiehen kanslia oli Oukarin valkoisessa talossa Kullervo Seppälän aikana (Cypri Rauhio kanslistina 1933 alkaen, KJ 1992, sivut 6-7). Kankaanpään verotoimisto aloitti Oukarin talossa valtionverotuksen puitteissa vuonna 1951 Kaino Suomisen johdolla.

Vanha-Honko 2, Alakylä

Päärakennus on vuodelta 1840 ja aitta vuodelta 1810. Kankaanpääläinen Frans Leivo aloitti kauppansa Vanha-Hongon talossa (muutti myöhemmin Honkajoelle ja perusti kaupan, joka 1918-1920 vaiheilla oli suurin, monipuolisin ja hyvin varustetuin kauppa Pohjois-Satakunnassa). Hongon talosta vuodelta 1933 kuva KJ 1977 sivu 24.

Kunnankirjuri KalleVähätalo aloitti virassaan 1.6.1917 ja hoiti aluksi tehtävänsä asunnostaan käsin kansalaissodan aikaan saakka (Rikhard ja Edla Vanhahongon talossa, sittemmin 1918-1922 Oukarilla).

Päivike 3 (rakennussuunnitelmakartan aikaan 3:141), Alakylä

Nykyinen päärakennus on 1820-luvulta, sitä on korotettu vuonna 1913. Pihapiiristä purettiin vuonna 1937 edellinen päärakennus, joka oli 1720-luvulta (kuva KJ 1987, sivu 40). Samalta ajalta peräisin olevat luhti ja pakari ovat jäljellä vuonna 1938 rakennetun "isoliiterin" sisällä. Kankaanpään postiasema perustettu vuonna 1886 ja sijaitsi Päiviken talossa. Päiviken talossa on istuttu käräjiä jo 1860-luvulla ja taas vuodesta 1932 (sieltä käräjien istuminen siirtyi ) Rakennusselitystä ja kuva KJ 1989 sivut 57-58.

Päiviken torppareita:

-Mettälä: Juho Juhonpoika Mettälän torppariksi otto 01.11.1902 (saa torpan huoneineen, peltoineen ja niittyineen) , kauppakirja torpan maista luukunottamatta Uusiniitty ja Tarpumenmaa 29.10.1920 Juho Mettälälle ja vaimo Johannalle.

-Suutari (myöhemmin Santamaa): Torpparinpoika Juho Malakias Iisakinpoika Suutarin (muutti nimensä myöhemmin Santamaaksi) torppariksi otto 15.01.1901 (torppari huolehti vanhuksista molempain kuolemaan asti; sopimuksessa ei puhuta rakennuksista, mutta sopimuksen sisältö paljastaa, että torppa oli aikasemmin ollut hänen vanhemmillaan ja rakennettu), kauppakirja 20.11.1919 torpan alueista Juho Suutarille, jolloin entinen vuokrasopimus lakkasi.

-Kangas: Iisakki Matinpoika Kankaan torppariksi otto 12.12.1900 (sopimuksessa ei puhuta rakennuksista, mutta aikaisemmin aidatuista pelloista ja myllystä, joka jää torpalle), kauppakirja torpan maista 26.10.1919 Iisak Kankaalle ja vaimo Scharlotalle, mukana myös 1,5 ha ruppamaata Salokankaan tilan rajaa myöden.

-Kallela: Torpparinpoika Kaarle Kaarlenpoika Kallelan torppariksi otto 26.11.1896 (sisältää myös aikaisemman rajauksen mukaisen tontin, jossa huoneet sijaitsevat), kauppakirja torpan alueista 10.11.1919 Kalle Kallelalle ja vaimo Hilmalle, lisäkauppakirja 09.11.1926, jossa kolme peltosarkaa Joensuun vainion sivusta Santaharjun rajaa ja kappalaispappilan rajaa myöden vesijättömaahan saakka.

-Norgård (myöhemmin Norkio): Torpanpoika Ananias Ananiaanpoika Norgårdin ja vaimo Serafiia Nikoteemuksen tyttären torppariksi otto 03.07.1905 (torppari huolehtii vanhuksesta hänen kuolemaan saakka; sopimuksessa ei puhuta rakennuksista, mutta sopimuksen sisältö paljastaa, että torppa oli jo aikaisemmin suvussa) , kauppakirja 20.06.1919 torpan alueista ja lisäksi Niemisen talon ja kirkkoherran virkatalon rajakulmauksessa olevasta metsäkappaleesta Ananias Norgårdille ja vaimo Serafia Nikodemuksen tyttärelle.

-Saarenpää (ei keskustassa): Juha Hermanninpoika Saarenpää myy kauppakirjalla 22.11.1906 Saarenpään torpan asunta- ja ulkohuoneet torpanpoika Isakki Manassenpoika Wälimäelle, torpparinpoika Isakki Manassenpoika Wälimäen torppariksi otto 22.11.1906. Päiviket myivät kauppakirjalla 23.04.1912 Iivari Juhonpoika Jokiselle ja vaimo Maria Juhontyttärelle yhden maakappaleen, jota lännessä rajoittaa Pappilan metsä, eteläpuolella entisen Haaviston torpan pellot kulkien raja Pappilan rajasta lähtevän aidan suuntaan Haaviston nevalle kääntäen pohjoiseen ja kulkee itäpuolella mainittua nevaa kohti pirttiluoman rajaa kääntäen kumminkin ennen mainittua rajaa kohti Lohikosken talon metsämaata, joten siis idän ja pohjoisen puolella tulee maakappaletta rajoittamaan Päiviken maa ja Lohikosken metsä (kauppakirja 7) –kohdassa todetaan, että koska ostajat ovat eri kauppakirjalla saaneet haltuunsa tilalla olevan Saarenpään torpan vuokraoikeuksineen niin mainitun torpan vuokravälikirja tehdään täten mitättömäksi.

-Lilja: Torpparinpoika Heikki Heikinpoika Lilja torppariksi otto 30.10.1902 (on konrahtikirjan mukaan jatkosopimus), kauppakirja 04.10.1919 torpan maista ja noin yhden hehtaarin suuruisesta metsämaasta Frans Henrik Liljalle ja vaimo Annalle.

-Santaharju: Isak Juhonpoika Santaharjun torppariksi otto 29.11.1892 (torppa ollut jo ennenkin) , kauppakirja 10.11.1919 torpan alueista Iisakki Santaharjulle ja vaimo Josefiinalle.

-Haavisto: Isakki Isakinpoika Sillanpään torppariksi otto 13.05.1873 (torppa ollut jo ennenkin, alueina mm Pirttiluoma).

-Kaapela: Kauppakirja 12.11.1919 torpan alueista ja neljä hehtaaria metsämaata Koskenmaan palstasta torppari Nestor Kaapelalle ja vaimo Wilhelmiinalle (kauppakirjassa ei merkintöjä torpparisopimuksesta).

-Kallio: Vuokravälikirja 23.02.1900 30 vuodeksi Juho Juhonpoika Kalliolle niistä viljelymaista, jotka Kallion torpalla on tähänkin asti ollut (Wiranniitun viljelysmaa, Rotikkovainio ja Koskenniittu kaikki aitojensa mukaan, Kirkkomoisio jää taloon, torppari saa erityisen metsäkappaleen ensiksi Rotikkokujan päästä siitä kujasta maantielle ja Lallulaan meneviä teitä, Lallulan, Norgoolin ja Kallion aitoja myöden ja toistaiseksi kosken takaa eri metsäkappaleita lehti- ja polttopuumetsää ensi sulan aikana tarkemmin määrättävin rajoin ja ruopan otto-oikeus Penttilän keitaasta Kruununojan seudulta noin puolen tynnyrin alan, vuokravälikirjan lisäyksessä 24.02.1902 torppari saa metsää pituudeltaan Kallion torpan niityn ulkopuolelta aidan 10 syltä leveältä; maanvaihtokirja 10.05.1904, jossa Nestor Kallio siirtää Kallio nimisen torpan Moora nimisen vainion viljelysmaasta pohjoispuoleisesta päästä eli Toivolan tontin rajaa vaste, maantiestä Tapalan rajaan asti ja leveys Toivolan rajasta mitaten 10 syltä, samoin kivipyykistä Wahlmannin rajaan 10 syltä ja alapäästä yksi syltä ja Päivike saa palkkioksi Jaakolantausta nimisestä vainiosta Kallion torpan rajaa vasten laskuojaa myöten olevan poikkisaran Alpin huoneista suoraan Kallelan rajaan asti. Wahetus voimassa Kallion ja Päiviken välisen torpan vuokrakontrahdin ajan. Kauppakirja 16.10.1910, jolla Päiviket myivät torppari Juho Juhonpoika Kalliolle ja vaimo Helmi Juhon tyttärelle kolme erinäistä maakappaletta: Rotikkavainion, joka etelässä rajoittaa Kärjen raja, lännessä Rotikkakuja, pohjoisessa Rotikkavainion nykyinen aita ja idässä Norgårdin vainioaita; Viranniitun, jota etelässä rajoittaa mainitun niitun aita aljettuna Kruununojan puolisesta kulmasta kulkee raja suoraan aidan suuntaa Kakolan kallioon saakka, lännessä samoin aita ja Viranniitunkallio, pohjoisessa Salgenin välisen raja-aidan suuntaa suoraan ja idässä niitun aita ja sen suuntaa suoraan niin että tekee edellisen kanssa kulmauksen; ja Koskenniitun merkityin rajoin. Kauppaan kuuluu Kallion torpan huoneet mikäli Päiviken taloon kuuluu, Kallion kontrahti lakkaa kauppakirjaa voimassa olemasta.

-Solken: Kauppakirja 12.11.1919, jolla Päiviket myyvät talollinen Yrjö Salokankaalle ja vaimo Iidalle kaksi maakappaletta, johon kuuluu Solkenin torppa.

Päiviken mäkitupalaisia:

-Hieta Iisakki ja Hilma (sittemmin myyty, kk 14.12.1920, lohkomisessa Hieta 3:40).

-Hiipotti Aarne, myöhemmin Mattila (sittemmin myyty, kk 16.12.1920, lohkomisessa Mattila 3:52).

-Mäki Vilhelmiina (sittemmin myyty, kk 16.12.1920, lohkomisessa Mäki 3:50).

-Asell Maria (sittemmin myyty, kk 16.12.1920, lohkomisessa Santamäki 3:51).

-Helkamäki Frans ja Hulda (sittemmin myyty kk 09.03.1921, lohkomisessa Helkamäki 3:38).

-Hakala Frans Juhonpoika, vuokrakontrahti 08.04.1905 30 vuodeksi seppä Hakalalle Helkamäki-nimisen mäkitupatilan (entuudesta Helkamäelle aidattu mutta ilmeisesti rakentamaton tila, jota rajoittaa etelässä maantie, lännen puolella Kallelan raja, idän puolella Strömstenin raja ja pohjoispuolella kallio, karjanpito-oikeus, verona sepäntyö).

-Ceder Rikhard Jebets, maalari, mäkitupalaiskontrahti 25 vuodeksi 03.08.1894 Valkosenkallion mäestä maantieltä Kallelan raja-aitaan maantietä myöden ja pellontekomaata yhden hehtaarin alan G.E.Cederin niityltä Kankaan niityn aitaan.

-Salonius Kalle , vuokrakontrahti 11.03.1905 30 vuodeksi torpparinpoika Kalle Saloniukselle Mettälän kankaasta mäkitupatilasta (lännen puolesta Norgårdin torpan tilat, pohjoispuolelta Mettälän torpan tilat, idän puolelta Mettälän vainion aidan kulmasta suoraan maantielle, kuitenkin sillä rajalla olevat perunakuopat tulevat pysytettäviksi paikoillaan, jota maantietä myöten raja vie osoitettuun kohtaan ja siitä suoraan Norgårdin torpan aitaan, maa-alaltaan noin 15 aaria, saa rakentaa rakennukset ja raivata niin kuin itse haluaa.

-Alanderin mäkitupa-alue: Päiviket myivät kauppakirjalla 16.12.1920 mäkitupa-alueen kauppias Alfred Alanderille ja vaimo Elinalle ja entinen vuokrasopimus lakkasi voimassa olemasta.

-Pilmannin mäkitupa-alue: Päiviket myivät kauppakirjalla 24.08.1923 Frans Heikki Liljalle asuntoalueeksi Pilmannin mäkitupa-alueen

Päiviken tonttien vuokrauksia ja myyntejä:

-Hopan asuntotila: Kontrahti 05.12.1879 lukkari Johan August Österbergille ja hänen vaimolleen 50 vuodeksi entisin aluein eli vanhan maantien, Knuuttlantien ja Pappilan rajan välillä (myös aidan ainekset ja karjanpito-oikeus), todistajana Amanta Tuomaantytär Hoppa.

-Kirkkohaka: Kontrahti 16.05.1884 nahkurimestari Henrik Wilhem Jokiaiselle ja vaimollensa Wilhelminalle 30 vuodeksi rakentaakseen asuin ja muut huoneet (kartta alueesta kontrahdissa, myös yhden lehmän laidunoikeus talon laitumella).

-Strömmerin apteekkitontti: Gabriel Gabrielinpoika (Kallio) myy kauppavalipuheella 13.08.1890 apteekkari E.Strömmerille kaksi kapanalaa entistä niin kutsuttua Enkellin peltoa niin kauaksi hänen oikeus tähän maahan kontrahdin mukaan kestää eli noin 26 vuodeksi, Strömmer siirtää kontrahdin 15.04.1891 veljelleen apteekkari.

- Strömmer H.B: Gabriel Gabrielinpoika Kallion kontrahtioikeus palautuu Päivikelle 01.05.1891, tämän siirron jälkeen Päivike 01.05.1891 tekee kontrahdin tästä maantien puoleisesta Enckellin pellosta H.B.Strömmerille niin kauaksi kuin em kontrahdissa oli sovittu.

-Suntio Cederin tontti: Kontrahti 14.09.1892. Suntio Gustaa Ernst Cederille 25 vuodeksi (tonttimaa eri aitauksessa asuntonsa ympärillä ynnä se pieni moisio kun on hänen tonttimaansa vieressä ja kytömaata Maasillan nevasta kansakoulunpellon aidasta kahdeksan saran leveyden, kylän puoleisesta saaresta alas kankaan niityn aitaan.

-Mooralanmäki: Vuokrakontrahti 24.10.1892 leipuri G.F.Mattlinille 30 vuodeksi nykyisen aitauksen sisällä rakentaakseen siihen asuin- ynnä muita huoneita.

-Huhtasen tontti: Välikirja 05.08.1901 kirkon isännöitsijä Markus Huhtaselle 30 vuodeksi asunto-oikeudesta maakappaleeseen, jolla sijaitsee Huhtasen huoneet, jota rajoittaa eteläpuolelta kirkolta tuleva yleinen maantie, länsipuolelta Päiviken ja Pappilan maitten raja Söömin perunakuoppaan asti. Pohjoispuolelta käy raja nimetystä perunakuopasta suoraan Kaapelan puotihuoneen länsipuoliseen nurkkaan ja itäpuolelta Kaapelan raja, jossa nykyään on aita. Välikirjaan kuului myös karjanpito-oikeus talon metsäalueella kesäaikana. Kauppakirja alueesta 28.05.1923, jolloin vuokrasopimus kuoletetaan.

-Maalari Cederin tontti: Välikirja 07.08.1903 maalari Rikhard Cederille 30 vuodeksi (tonttia rajoittaa lännen puolella kirkon sivuitse kulkeva tie, pohjoispuolella karvarille menevä tie ja osoitettu kivi, itäpuolella karvarin aita ja eteläpuolella Kaapelan aita, oikeus karjan pitoon, verona työtä).

-Koivikon rakennuspalsta:  Vuokrakirja 11.05.1904 leipuri Otto Ahoselle 30 vuodeksi Moora nimisestä vainiosta pohjoispuolelta eli Toivolan ja Wahlmanin rajaa vasten maantiestä Liljan pellon niskalla olevaan tiehen asti leveys Toivolan rajasta maantien sivua mitaten 10 syltä ja Tapalan kivipyykistä suoraan poikki mitaten Wahlmanin rajaan 10 syltä ja alapään leveys Tapalan rajasta Wahlmanin rajaan yksi syli (vuokra-ajan kuluttua palsta jää taloon ilman eri palkkiota).

-Wahlmanin tontti: (Nyk. Rajamäki) Välikirjalla 19.02.1907 värjäri Frans Wahlmanille 35 vuodeksi (pohjoispuolella Mannilan tontti ja eteläpuolella Osuuskaupan ja Wahlmanin tontin välillä oleva kallio, mutta Wahlmanin ulkohuoneen ja Osuuskaupan huonerivin välinen sarka jää pois). Tontilla olevat huoneet todetaan olevan Wahlmanin omat. Päiviket myivät tontin 20.10.1922 kauppias Frans Rajamäelle.

-Nahkuri Väinösen tontti: Vuokrakirja 24.05.1909 50 vuodeksi nahkuri Aadolf Reinhold Väinöselle nahkuriliikkeen harjoittamista varten maa-alueesta, jota pohjoisessa rajoittaa Kirkkohaan eteläsivussa oleva kiviaita, jonka suuntaa raja kulkee Rotikkokujaan, idässä Rotikkokuja, etelässä Kärjen raja aina Laviaan johtavalle yleiselle tielle, lännessä Laviantie Kärjen rajasta lukien 102 metriä ylöspäin ja siitä suoraan jo mainitun kiviaidan läheisimpään päähän sekä vielä maanviljelyksen harjoittamista varten Valkosen kallion keitaasta kaksi hehtaarin alaa siihen luettuna sekin alue, joka on ollut vuokrattuna Kustaa Ernest Cederillä.

-Rytilän tontti: Vuokrakirja 29.08.1910 50 vuodeksi alkaen 14.03.1910 poliisikonstaapeli Julius Efraim Rytilälle (kansakoulua vastapäätä, entinen Cederin tonttimaa peltoineen nykyisiä piiriaitoja myöden) siinä olevine rakennuksineen.

-Lehtinen: Vuokrakirja 22.01.1912 50 vuodeksi puuseppä Johan Artturi Lehtiselle ja vaimo Hilda Vilhelmiinalle rakennettavaksi tonttimaaksi maa-alue toripaikan vierestä alkaen pappilan rajasta, josta raja kulkee yleisen maantien sivua 86 metriä, tästä vinkkelikulmalla 42 metriä itäpuolelle, siitä samoin kulmaten 52 metriä tullen Kakolan kalliolle johtavaan tiehen niin että mainittua tietä tullaan lähtöpaikkaan eli Pappilan rajaan 58 metrillä (myöhemmin Kivisen tontti).

-Kivistökankaan tontti: Vuokravälikirja 14.11.1912 työmies Juha Kalliolle ja vaimo Hiljalle 25 vuodeksi alkaen 14.03.1913 Mettäkankaalta vanhan maantien pohjoispuolella Katariina Kivistökankaan entisen tontin 10 aarin suuruisen alan (ei mainintaa vanhoista rakennuksista).

-Valkonen kallio: Vuokrakirja 11.12.1912 50 vuodeksi rakennusmestari Eino Matti Saloselle rakennettavaksi ja asuttavaksi 58 aarin suuruisesta maa-alueesta maantien ja Väinösen rajan kulmauksesta eli Valkosen kalliolta. Kauppakirja 10.06.1919 Eino Saloselle ja vaimo Merille, jolla tonttialue ja Hautakangas niminen maa-alue myyty ja kuoletetaan vanha vuokrasopimus.

-Mooramoisio: Vuokrasopimus 18.01.1915 50 vuodeksi kansakoulun opettaja Gustav Vilhelm Sundenille entisen Mooramoision viljelemisestä, aluetta rajoittaa idässä yleinen maantie ja muilta syrjiltä kansakoulun, Tapalan ja Norgvistin rajat, vuokraoikeus siirtyi takaisin Päivikelle 13.08.1919 Vaava Sundenilta.

-Kaapela: Vuokrakirja 29.11.1916 50 vuodeksi mäkitupalainen Iisakki Nestori Kaapelalle maa-alueesta Huhtasen ja Kaapelan aitaa myöten Pilmannin aitaan, siitä Kaapelan aitaa myöten kiertäen Kallelan aitaan, tätä ynnä Liljan ja Koskisen aitaa, Alpin rajaa ja maantietä myöten lähtökohtaan; Kangasmoision nykyisiä aitoja myöten, kaksi sarkaa Joensuun vainiosta, jota ennen ollut sekä Nauriskydön alapuolella oleva ojanvarsi, joka ennenkin ollut.

-Ruokolainen: Vuokrakirja 17.01.1914 50 vuodeksi kelloseppä Aukusti Ruokolaiselle ja vaimo Suoma Karolinalle rakennettavaksi ja asuttavaksi 40 metriä kunnakin eli 16 aaria yleisen maantien kaakkoispuolelta Lehtisen ja Honkalan tonttimaiden välistä. Päiviket myivät kauppakirjalla 20.11.1919 kelloseppä August Ruokalaiselle vaimo Suomalle tonttipalstan ja entinen vuokrasopimus lakkaa voimassa olemasta.

-Renforsin tontti: Päiviket myivät kauppakirjalla 20.11.1919 kirkon isännöitsijä Oskar Renforsille ja vaimo Sofialle (allekirjoituksessa Ida) tonttipalstan ja entinen vuokrasopimus lakkaa voimassa olemasta.

-Pietilä: Torppari Kalle Pietilälle tonttipalsta myyty 28.10.1920, jolloin entinen vuokrasopimus lakkasi.

-Luoman tontti: Arentikirja 08.04.1899 Frans Oskar Svenninpoika Luomalle leipuri Eriksonille aiottuun tonttimaahan 50 vuodeksi (rajoina maantie, vanhan G.V.Cederin nykyistä aitaa myöden ison ja korkean kiven kohdalle, joka on leipuri Eriksonin rakentaman saunan edustalla ja sieltä suora linja jo mainitun kiven päällitte maalari Cederin eli nykyistä nuorisoseuran huoneiston nurkkaa kohden pirättyen maalari Cederin rakentamaan aitaan ja aitaa myöden maantielle, kuitenkin 4 leveä tiemaa Cederin aidan viereen (varaus mahdollista toiseen riviin tulevaa torppaa varten), kauppakirja 22.04.1921 kauppias Frans Oskar Luomalle ja vaimo Aleksandralle, vanha vuokrasopimus kuoleutuu samalla (alueella on Mäen mäkitupa, jonka mahdollisesta lunastusoikeudesta myyjä vastaa antamalla mäkitupalaiselle tarvittaessa uuden tontin).

-Nordqvistin tontti: Kauppakirja 20.02.1923 leipuri Maria Nordqvistille entisen vuokra-alueen rajoin maan, jota rajoittaa Sorvan, Tapalan ja Satakunnan Osuuskaupan rajat ja maantie, vuokraoikeus alueeseen kuoletetaan samalla.

-Moorakytö: Päiviket myivät kauppakirjalla 02.08.1923 kauppias Johan Lindroosille ja vaimo Josefiinalle Moorakytö nimisen maapalstan kokonaisuudessaan (palstaa rajoittaa pohjoispuolella Kärjen talon raja, itäpuolella Niinisaloon johtava maantie, lännessä Salokankaan ja etelässä Santamaan talojen maat.

Rehnfors: Siirtosopimus 14.06.1915, jolla J.M.Rehnfors siirtää isävainajansa Heenok Rehnforsin vuokraoikeuden mainitun vainajan asunnon alueeseen ja vuokratonttiin Jalmari Päivikkeelle.

Kärki 3, Vanhakärjenkatu

Vanhempi asuinrakennus on 188-luvun alkupuolelta ja uudempi 1800- ja 1900-luvun vaihteesta. Kankaanpään ensimmäinen itsenäinen apteekki sijaitsi Kärjellä vuodesta 1906 apteekkareina Johan Julius Holmström vuoteen 1912 ja sen jälkeen Otto Fredrik Fernström (kuoli 1914) ja leskensä Aina Matilda Fernström, apteekki siirtyi 1917 Salosen taloon 3:75.

Tapala

Käräjät siirrettiin Päivikeltä Tapalaan vuonna 1870.

Kirkkomaa 3:137 (25.11.1937 seurakunta) Tonttimaa 214-1-60-1, Keskuskatu 64.

Ensimmäinen kirkko valmistui 1756, vihittiin 1759 (Sarparanta KJ 1968). Uutta kirkkoa ryhdyttiin rakentamaan kesällä 1834 ja se valmistui 1839, vihkimisjuhla 2.6.1839. Lahjakirja maa-alueesta 7.2.1938. 1930-luvulla oli peruskorjaus ja kirkon 150-vuotisjuhlaan 4.6.1989 valmistui seuraava laajempi peruskorjaus, johon liittyi uusi paikoituskenttä Laviantien varressa ja portaat sieltä pääovelle.

Kansakoulu 3:136 (25.11.1937 kunta) Nykyisin Koivurinne, Keskuskatu 62

Kuntakokouksessa 10.10.1870 valittiin komitea, jonka huoleksi annettiin koulutalon rakentaminen. Tämä rakennustoimikunta päätti 27.11.1870, että koulu rakennetaan sille mäelle, jonka seurakunta on Päiviken tilan haltijalta lunastanut, lännen puolelle sitä tietä, joka johtaa Mooralan ahteelta kirkkoon. Seurakunta osti koulutontin Ananias Päivikeltä 1871 yhtaikaa kirkon tontin laajennuksen yhteydessä 1871. Rakennus oli alkuaan pienehkö hirsirakennus (luokkahuone eteistiloineen ja asunto)ja se valmistui 1873. Koulua perustettaessa oli oppilaita tulevan noin 40, mutta kun sitten koulu alkoi, oli jo muutaman vuoden kuluttua oppilaita toista sataa. Vuonna 1888 valmistui läntiseen päähän luokkahuone (käsityöhuone), mutta jo muutaman vuoden kuluttua olivat koulun suojat taas liian täynnä. Laajennus eteläiseen päähän valmistui 1909 (kaksi luokkahuonetta ja opettajattaren asunto). Vuonna 1928 koulutalo vuorattiin ja tehtiin uudet kuistit ja se sai lopullisen muotonsa. Tosin opettajattaren salista tehtiin myöhemmin luokkahuone. (Kirjasto oli alkanut vuonna 1861 varapastori Johan Ernst Lovenin perustamana seurakunnan hoidossa, lainakirjasto siirrettiin 1875 uudelle kansakoululle ja opettajien hoitoon, kirjastonhoitajina mm. G.W.Ceder 1875-83 ja E.K.Rutanen 1883-1902, nuorisoseuran vuodesta 1893 alkaen pitämä lukutupa vuoratiloissa, koululla (?) 1893 Väinölän kunnostukseen saakka). Kirjasto täällä vuoteen 1913 saakka (Nuorisoseuralla vuodesta 1915 ?). Kankaanpään Säästöpankki toimi ns. vanhassa luokassa 1911- 1915 (mistä se siirtyi Markus Huhtasen taloon). Kuva KJ 1977, sivu 14. Esteri Salo muutti Vihdistä ja asui vuodesta 1963 vuoteen 1965 opettajan asunnossa ja piti koulun kulmaluokassa Kankaanpään Kutomo nimistä yritystä (4-5 työntekijää). Yritys muutti sieltä Koskenniemenkadulle Gullansin piharakennukseen, missä vuoteen 1972 asti. Koululla sen isommassa luokassa oli samaan aikaan myös Tampellan parsimo. Kankaanpään vanhainkotiyhdistys oli perustettu 14.12.1962 ja kunta myi sille tontin ja rakennukset 27.11.964. Koulurakennus purettiin syksyllä 1965 uuden vanhainkodin tieltä.. Vanhainkoti Koivurinne valmistui vuonna 1966, vihkiäiset 7.1.1967.

Rinne 3:110 (4.11.1933 Eero ja Esteri Kangasniemi) Keskuskatu 60

(Alue tunnettiin aikaisemmin nimellä Mooramoisio, siitä vuokrasopimus 18.01.1915 50 vuodeksi kansakoulun opettaja Gustav Vilhelm Sundenille entisen Mooramoision viljelemisestä, vuokra-aluetta rajoitti sopimuksen mukaan idässä yleinen maantie ja muilta syrjiltä kansakoulun, Tapalan ja Norgvistin rajat, vuokraoikeus siirtyi takaisin Päivikelle 13.08.1919 Vaava Sundenilta). Eero Kangasniemi oli muuttanut paikkakunnalle 1929, aloittanut oman liikkeen Rauhalassa, osti tämän tontin alueen Päivikeltä ja rakensi talon 1930- luvun alussa (Kihloja, kelloja, hopeaa, koruja). Kangasniemi muutti täältä valmistuneeseen Säästöpankin taloon(osa nykyisen eli 2005 Kotipizzan tiloja) ja myi talonsa asuinkäyttöön Joensuulle ?, nykyinen omistaja Helkamäki vuodesta.

Kirkkovainio 2:118 (Jauhomylly nykyisen Vilhonrinteen varressa)

Vuonna 1926 Tuure Tapala, Eino Salonen ja Kalle Joukanen perustivat Tapalan maalle ns. Kirkkovainiolle Myllyahteen alle jauhomyllyn (Mylläri-Konstu), joka myöhemmin muutettu asunnoksi.

Koivikko 3:59 (6.2.1930 Aleksi ja Irene Sorva) Nykyään Asunto Oy Koivikko, Keskuskatu 58

Koivikon rakennuspalstan vuokrakirja 11.05.1904 leipuri Otto Ahoselle 30 vuodeksi Moora nimisestä vainiosta pohjoispuolelta eli Toivolan ja Wahlmanin rajaa vasten maantiestä Liljan pellon niskalla olevaan tiehen asti leveys Toivolan rajasta maantien sivua mitaten 10 syltä ja Tapalan kivipyykistä suoraan poikki mitaten Wahlmanin rajaan 10 syltä ja alapään leveys Tapalan rajasta Wahlmanin rajaan yksi syli (vuokra-ajan kuluttua palsta jää taloon ilman eri palkkiota).Vuokraoikeus siirtynyt ilmeisesti Nordqvistille. Päiviket myyneet kauppakirjalla 20.02.1923 leipuri Maria Nordqvistille entisen vuokra-alueen rajoin maan, jota rajoittaa Sorvan, Tapalan ja Satakunnan Osuuskaupan rajat ja maantie, vuokraoikeus alueeseen kuoletettu samalla. Talossa on ollut puhelinkeskus ennen Liljan taloon siirtymästä. Talossa toiminut myös Pohjanoksan leipomo. Vanhasta rakennuksesta ja Keskuskadusta kuva JL-74 sivu 8 talvella, mukana myös Sorva, Virtanen ja Osuuskauppa. Joutsenlahtien ostettua talon siinä aluksi myös kirjakauppa, mistä se siirtyi 1930-luvun lopulla torin reunaan Nummelan tilan ("kahvituvan") eteläiseen liiketilaan. (TuomasLiljalla kuvia talosta myös pihan puolelta, josta selviää, että myös kellarissa pihan puolella oli isot ikkunat). Joutsenlahdet myivät kiinteistön Hakalalle, joka myi sen myöhemmin Kankaanpään Asunnonhankinta Oy:lle perustettavan yhtiön lukuun. Tämä purki rakennuksen ja rakensi asuinkerrostalon.

Porhola 3:58 (6.2.1930 Satakunnan Osuuskauppa) Aiemmin Toivola, nykyään Asunto OY Porhola, Keskuskatu 56

Tontilla olevassa rakennuksessa (omistajia ainakin jossakin vaiheessa Luoma, Wahlman ja Koskinen) aloitti toimintansa kaupallinen osuustoiminta johtajanaan Yrjö Koskinen vuonna 1904, mutta se lopetti toimintansa vuoden kuluttua (sen jälkeen Koskinen osti Rauhalan ja jatkoi siellä Jaakkolan jälkeen omaa kaupanpitoa). Kankaanpään Työväenyhdistys osti 1916 1/3 Toivolasta ja myi sen ilmeisesti 1920 eteenpäin. Koskisen muutettua paikkakunnalta hän myi osuutensa "vieraalle miehelle", joka lunasti myös muiden osuudet. Näin Satakunnan Osuuskauppa sai toimitalon, johtajana toimi mm. Valter Salonen (LS JK 1965). Tontin Satakunnan Osuuskauppa r.l. osti Päivikeltä kauppakirjalla 19.03.1923 ja entinen vuokrasopimus l akkaa voimassa olemasta. Päiviket myivät kauppakirjalla 29.04.1923. Satakunnan Osuuskaupan liikkeet ja varastot siirrettiin vuonna 1945 Kankaanpään Osuuskaupalle. Osuuskauppa myi kiinteistön Elementtityö Oy:lle perustettavan yhtiön lukuun, joka purki rakennuksen ja rakensi asuinkerrostalon (Asunto Oy Porhola)

Rajamäki 3:250 (6.2.1930 3:57 Frans Rajamäki, tästä erotettu Liisa Säiläkivelle oma tila, kk 4.10.1953 ) Keskuskatu 54

Tilan kohdalla on ollut sotilastorppa (Suomen sodassa ollut sotilas). Frans Juhonpoika Wahlman (1832-1897) muutti vuonna 1870 Kankaanpäähän ja rakensi Päiviken kanssa tehdyn ilmeisesti alkuaan suullisen vuokrasopimuksen perusteella nykyisellä Rajamäen tontilla olevat rakennukset ja aloitti värjäysliikkeen, jota jatkoi hänen poikansa Frans August Wahlman (1858-1910). Kankaanpään Säästöpankki toimi 1876-1911 tässä Wahlmanin talossa, myös F.A. Wahlmanin veli Vihtori Wahlman perusti kaupan 1898 tähän veljensä värjärinliikkeen yhteydessä olevan kotinsa peräkamariin (siirtyi toiseen paikkaan 1907). Päiviket olivat vuokranneet tontin edelleen välikirjalla 19.02.1907 värjäri Frans Wahlmanille 35 vuodeksi (pohjoispuolella Mannilan tontti ja eteläpuolella Osuuskaupan ja Wahlmanin tontin välillä oleva kallio, mutta Wahlmanin ulkohuoneen ja Osuuskaupan huonerivin välinen sarka jää pois). Tontilla olevat huoneet todetaan olevan Wahlmanin omat. Frans Rajamäki (oli ennen Luoman kaupassa kauppa-apulaisena) jatkoi Wahlmanin jälkeen jättämää prässäys-, villanvaihto- ja värjäysliikettä ostettuaan rakennukset (ja vuokraoikeuden) F.A.Wahlmanin leskeltä (tädiltään) Hilja Wahlmanilta (os. Asell) ja aloitti myös kaupankäynnin vuonna 1914 samaisessa peräkamarissa. Frans Rajamäki osti tontin Päivikeltä 20.10.1922. Pankki toimi kauppias Frans Rajamäen aikana päärakennuksen puutarhan puoleisessa salissa. Rajamäki piti kauppaa kuolemaansa saakka (1952), minkä jälkeen perikunta jatkoi kaupanpitoa. Frans Rajamäellä oli myös muita maa- ja metsätaloustiluksia ja piharakennuksessa oli jossakin vaiheessa myös lehmiä. Hänellä oli myös kuuluisa Erakon Muisto niminen ravihevonen, jota käytettiin astutusoriina. Rajamäki teki tiloissa remontin 1930-luvulla, jolloin kaupparakennusta korotettiin ja taloihin tehtiin tiilikatto (alkuaan pärekatto, sen jälkeen huopakatto). Samoin kunnostettiin pihalle Rajamäen äidille Matilda Asellille vanha saunarakennus asunnoksi (Rajamäen alatupa = mummon mökki), jossa myöhemmin kauppa-apulaisten ja lastenkin asuintilaa (tupa, eteinen ,komuuti), rakennus paloi myöhemmin 1950-luvun puolivälin tienoilla. Rajamäki piti kauppaa kuolemaansa saakka (1952), minkä jälkeen perikunta jatkoi kaupanpitoa. Pekka Rajamäki osti 1969 perikunnalta muut osuudet kiinteistöön, lopetti sekatavarakaupan ja jatkoi tiloissa Serlachiuksen pahviagenttuuria vuoteen 1987. Kaupunki lunasti vuonna 19XX Keskuskadun katualueeksi osa-alueen, minkä yhteydessä osa kaupparakennuksesta purettiin.

Toimisto 3:387 (11.4.1956 Satakunnan Tuberkuloosipiirin kuntainliitto, alkuaan Kuntala 3:54, 6.2.1930 kunta) Nykyään Kiinteistö Oy Nurkkala (Nurkkalan pienkoti), Keskuskatu 52

Rakennettu alkuaan suunnilleen 1860-luvulla ja laajennettu 1800-luvun lopulla, talossa toimi myös jossakin vaiheessa apteekki. Torppari Matti Ekholm "ostanut (=vuokrannut) 30 vuodeksi Päivikeltä. Roosnellin hallinnassa viinakaupan lupahakemus vuonna 1875 (viinan myynti ja anniskelu kiellettiin maaseudulla vuonna 1886). Vuokrakontrahti 22.06.1912 Yliopiston metsäharjoitusaseman työnjohtaja Janne Mäkiselle ja vaimo Maijulle aikaisemmin Mannilan tilaksi nimitetyn tonttimaasta 25 vuodeksi (sopimuksen mukaan vuokraajat omistavat tontilla olevat rakennukset ja saavat rakentaa lisää huoneita ja viljellä maata). Kunta vuokrasi vuonna 1911 talon kaikkine (ulko)huoneineen kunnanlääkärin sairastuvaksi metsänhoidonneuvoja J.Mäkiseltä ja osti talon kauppakirjalla joulukuussa 1914, talo kadun reunassa. Tontti ostettu Päivikeltä kauppakirjalla 19.01.1923 (samassa uusi sairaalatontti ja toritontti), ja siitä lohkomisessa osa tilaa Kuntala 3:54 (kauppakirjassa vanhan sairaalatontin rajoina Rajamäen ja Osuusliike Kansan rajat ja maantie). Talo toimi sairaalana vuoteen 1928, jolloin uusi sairaala valmistui (tältä ajalta valokuva Nurmisen kirjassa sivulla 58), pitkä ulkohuonerakennus Rajamäen rajan varressa. Tämän jälkeen kirjasto muutti "Rajamäen puoleiseen päätyyn", kunnantalona vuoteen 1941 saakka, tilava valtuustosali oli nykyisen keskustan puoleisessa päässä. Kunnan luovuttua kokoustiloistaan "keskuskoulu" sai käyttöönsä kaksi luokkahuonetta, piharakennuksessa koulukeittola syksystä 1942 lähtien, pihan perälle tuotiin sodan jälkeen Alahonkajoelta rakennus lisääntyneeseen koulukäyttöön. Myöhemmin (1954 ? ) tontin rakennukset purettiin ja Kankaanpään tuberkuloosipiiri rakensi vastaanotto- ja toimistotilat asuntoineen arkkitehti Olaf Kuttnerin suunnitelmien mukaan. Tämän toiminnan lakattua vuoden 1987 alusta alkaen on ollut asuntokäytössä ja myöhemmin myytiin Alpo Kulmalalle, joka perusti Kiinteistö Oy Nurkkalan ja saneerasi toimistotiloista asuntolan.

Wahlman 3:227 (20.5.1950 Hilda Elina ja Esko Vihtori Wahlman ja Eila Elisa Kahri) Sittemmin mm. Kauppa Oy rautakauppa, Keskuskatu 48

Tontilla talo 1870- luvulla, siinä oli ilmeisesti 1890-luvulla apteekki. Vihtori Wahlman osti vuonna 1907 talon ja piti kauppaa ja ilmeisesti rakensi piharakennukset. Vuokrakirja 29.09.1912 Päiviken kanssa 50 vuodeksi alkaen 14.03.1913 (yleisen maantien ja Alisenkujan välinen kulmaus Koskisen (=3:17) rajaan saakka eli yhteensä 15½ aaria) Vihtori Henrik Wahlmanille kauppaliikkeen harjoittamista varten, sopimuksessa todetaan alueen jo olevan Wahlmanilla ja sillä olevan tämän rakennuksia, mutta hän oli oikeutettu rakentamaan tarpeelliset huoneet. Hän myi vuonna 1933 liikkeensä Toivo Varumolle, joka toimi talossa vuoteen 1938. (T.V siirtyi valmistuneeseen Varumon liiketaloon). Tämän jälkeen rakennuksessa valokuvaaja Pajunen, Parkanon kirjapainon sivutoimipaikka, Anttilan kukkakauppa ja hautaustoimisto ja myös Hiitolasta tulleet Honkamäki ja XX pitivät kauppaa talossa. Wahlman lunasti tontin Päivikeltä vasta 1940-luvulla ja siitä muodostui aikanaan lohkomisessa Wahlman niminen tila 3:227 (Vihtori Wahlman kuoli 1943). Kiinteistö siirtyi Kankaanpään Kauppa Oy:n omistukseen vuonna xx, toimi sen rautakauppana vuoteen ja purettiin Keskuskadun rakentamisen yhteydessä vuonna?

Varmala 3:56 (6.2.1930 Kankaanpään Osuusmeijeri, vanha meijeri) Keskuskatu 46

Tontilla on sijainnut 1860-luvulla lukkari Österbergin talo (JL-74). Talos sa aloittanut Ikaalisten apteekin sivuapteekki, johon perustamiseen Evert Strömmer sai vuonna 1884 oikeuden (täältä Strömmerin sivuapteekki siirtyi kirkkoväärti Österlundille: Frans Österlund kirkkoväärtinä 1861-1890). Talon osti rovasti M.V.Haneliuksen poika agronomi Hanelius muuttaen osan meijerihuoneeksi noin vuonna 1890 ja piti meijeriä vuoteen 1898. Meijeriosuuskunnan perustava kokous pidettiin Päiviken talossa 4.3.1902. Osuuskunta osti Haneliukselta Päiviken maalla entisellä Hopan eli lukkarin tontilla sijainneet meijerin huoneet. Meijerirakennus kunnostettiin ja toiminta alkoi 18.10.1903. Meijerin yhteydessä toimi pienessä mittakaavassa ja vähän aikaa Porholan tontilla olleen osuustoimintaliikkeen lopettamisen jälkeen kauppa, joka hankki jäsenilleen kulutustavaroita. Meijeristä kuva JL-71, sivu 29, Huhtasen säästöpankkirakennuksen suunnasta. (Tuomas Liljalla on kuva meijerirakennuksesta Keskuskadun suunnasta, jossa vielä portti ja puutarhamaista etupihaa). Pian vuoden 1918 jälkeen Satakunnan Osuuskauppa laittoi maito- ja voimyymälänsä meijerin huoneistoon (joka sittemmin 1948 tilanteen mukaan oli toimitusjohtajan asunto). Meijerin vuonna 1903 valmistuneessa konehuoneessa toimi vuokralla sähkölaitos Yrjö Joukanen puuhamiehineen ja ilmeisesti Arvo Nordlund "koneenkäyttäjänä", sähkölaitos toimi ilmeisesti ainakin vuoteen 1921, mutta meijerin papereissa ei löydy toiminta-ajalta juuri muuta kuin vuokranmaksuongelmia. Tonttimaan Varmalan meijerin osuuskunta osti Päivikeltä kauppakirjalla 14.08.1920 ja vanha vuokrasopimus samalla kuoletetaan. Meijeri toimi vuoteen 1937, jolloin se siirtyi Asemakadulle. Kankaanpään Osuuskassan (kyläkassa) perustava kokous pidettiin meijerin tiloissa 17.11.1928 ja se aloitti toimintansa meijeriltä vuokratuissa tiloissa kassanhoitajanaan Mauno Mattila-Oukari (kassa vietti kiertolaisen elämää ja oli toiminut viidessä paikassa ennen yhdistyneelle Osuuskassalle ostettua toimitaloa vuonna 1938, Torikatu 11). Toinen kuva on ilmeisesti uuden Säästöpankin yläosasta Tapalan suuntaan Ty:n historian sivulla 74. Teiden risteyksessä ollut meijerirakennus on juuri purettu Kauppa Oy:n rakentamista varten. Alapuolella näkyvässä alkuaan lukkari Osterbergin talossa oli sittemmin Kauppa Oy:n toimitusjohtaja Salosen asunto, myöhemmin n. 1951 alkaen yhtiön leipomo, joka sitemmin siirtyi sen leipurimestari Jussilalle = Tapion konditorian leipomo. Kankaanpään Kauppa Oy perustettiin vuonna 1937 (Joukanen ja Salonen). Uusi liikerakennus valmistui 1948 rkm Jalmari Salovaaran suunnitelman mukaan Artturi Kulmalan rakentamana. Verotoimisto rakennuksen toisessa 1951-1963 (kunnan verotus siirtyi verotoimistoon vuonna 1960, sitä ennen vain valtion verotus, verotoimisto alkuaan Kankaanpään ja Honkajoen yhteisenä alkoi Oukarin talossa 1951 ?). Talossa aluksi myös Kankaanpään ensimmäinen ravintola (Aili Jokela: seisova pöytä).

Ceder (kirkon alapuolella)

Rikhard Ceder rakensi. Kaupunki osti kiinteistön puistoksi.

Nieminen 3:81 (27.7.1931 Frans ja Johanna Nieminen)

Väinönen 3:14 (29.03.1915)

Rikhard Ceder rakensi vuokra-alueelle ja myi sen nahkuri Väinöselle. Lohkominen kauppakirjalla 31.10.1913 nahkuri Aadolf Reinhold Wäinöselle ja vaimo Amanda Juhantyttärelle myydyistä alueista, tonttipalsta, jota rajoittaa pohjoisessa sovittu raja, idässä Rotikko, etelässä Kärjen talon maat ja lännessä maantie sekä Valkosenkallion nevasta viljelypalsta, johon kuuluu myös osa Kankaan torpalle vuokrattua niittyä niin että palstan rajat yhtyvät Kärjen talon maahan 442 ja 446 rajapyykeillä, joten Kankaan torpalle vuokratun niityn pohjoinen pää tulee kuuluumaan ostajille. 3:169 11.10.1946 Emma Sofia Fincke os. Väinönen ja Henry Julius Fincken perikunta) jäänyt kirkkoa vastapäätä oleva palsta. Seurakunnan omistukseen kiinteistö tuli vuonna. Partiokolo täällä vuosina 19xx-2003. Rakennus purettiin vuonna 2003.

Koskenoja 3:71 (6.2.1930 Adolf ja Amanda Väinonen)

Kauppakirja 23.10.1919 nahkuri Adolf Väinöselle ja vaimo Amandalle noin 1,5 ha suuruisesta maalle paalutetusta maapalstasta Koskenmaasta.

Salonen 3:75 (6.2.1930 Eino ja Meri Salonen) Valkoinen kallio

Vuokrakirja 11.12.1912 50 vuodeksi rakennusmestari Eino Matti Saloselle 58 aarin suuruisesta maa-alueesta rakennettavaksi ja asuttavaksi maantien ja Väinösen rajan kulmauksesta eli Valkoiselta kalliolta. Kauppakirja 10.06.1919 Eino Saloselle ja vaimo Merille, jolla tonttialue ja Hautakangas niminen maa-alue myyty ja kuoletetaan vanha vuokrasopimus Kaksikerroksinen asuintalo, rakentaja perhettään varten Eino Matti Salonen (Soikan silta 1918, Veneskosken vanha koulu, Hapuan koulu 1927, Iisakki Viljasen liiketalo=Iisakin linna, Kankaanpään apteekki, Satakunnan Osuuskaupan laajennus, kirkon kattaminen 1924), joka muutti alkuvuonna 1916 Honkajoelta Kankaanpäähän avioiduttuaan. Kaksikerroksinen talo rakennettin laudasta, Kärjen talon pihapiirissä toiminut apteekki muutti myös taloon vuonna 1917 (Fernström vuoteen 1925, sitten Pomoell) ja toimi siellä vuoteen 1929, kuva Suomisen apteekkihistoriikin sivulla 26 (syksyllä 1929 valmistui Pomoellin apteekkirakennus Niinisalontien varteen). Seurakunta osti kiinteistön perikunnalta vuonna ja talo purettiin 1992.

Väinölä 3:64 (6.2.1930) Keskuskatu 73, Nuorisoseura

Nuorisoseura osti tammikuussa 1899 kauppakirjalla maalari R.J.Cederiltä Päiviken maalla sijaitsevan talon. Vuonna 1901 nuorisoseura osti Vihteljärveltä Voipion talosta rakennuksen, joka talkoovoimin purettiin ja siirrettiin Väinölän tontille. Laajennustyö lähti liikkeelle seuran esimiehen Antto Laihon piirustusten mukaan. Jo loppukesällä juhlasali oli pääpiirteissään valmis, mutta parveke oli vielä 1903 kokonaan tekemättä, ravintolana käytettiin lukutupaa (kirjasto siirreettin taloon vuonna 1915). Vuokrakirja 29.05.1909 50 vuodeksi luettuna 14.03.1910 alkaen Kankaanpään Nuorisoseuralle (allekirjoittajana seuran varapuheenjohtaja torppari Juho Kallio) nykyisiä piiriaitoja myöden eli toisin sanoen maanteiden kulmauksessa olevan maan länsipuolella kauppias Luoman aitaa myöten ja mainitun aidan suuntaa suoraan Kallelan moisio aitaan sekä viimeksi mainitun aidan suuntaa Kankaalle johtajalle maantielle. Vuonna 1911 lisättiin vielä ravintolahuone ja keittiö ja toteutettiin lehteri (tekijänä Eino M. Salonen). Tontin nuorisoseura osti Päivikeltä kauppakirjalla 16.09.1920 (ei mainintaa vuokrasopimuksesta). Jalmari Salovaara laati 1939 korjaus- ja laajennusehdotuksen, jonka rakennustoimiin päästiin joulukuussa 1941 (kuva JL-72 sivu 17). Käräjiä istuttu talossa sen jälkeen kun toiminta siirtyi pois Leppäsen isotalosta, täältä käräjät Pohjanlinnaan ja edelleen valtion virastotaloon. Nuorisoseuran salissa pidettiin kunnankirjuri Vähätalon alkuvuosina (1917- ) kokouksia ja yleisiä toimituksia ja siellä oli puinen arkistokaappi tärkeimpiä asia- ja pöytäkirjoja varten. Vuoden 1972 lopussa Nuorisoseura ja Kankaanpään Asunnonhankinta Oy tekivät Väinölää koskevan esisopimuksen. Sen mukaan tehtiin kauppakirja 15.10.1975, jolla kiinteistö siirtyi Kankaanpään Asunnonhankinta Oy:lle ja Nuorisoseura sai samalle paikalle rakennettavasta talosta (Asunto Oy Tyynenkiviyhtiöstä). Väinölän rakennukset purettiin syksyllä 1976.

Luoma 3:63 (6.2.1930 Oskar ja Aleksandra Luoma) Keskuskatu 71

Oskari Luoma aloitti tontilla kaupanteon vuonna 1899 (useita sivuliikkeitä eri puolella pitäjää). Hänen nuorin poikansa jatkoi kaupan tekoa, mutta muutti Honkajoelle kauppaa pitämään. Tämän jälkeen talossa jatkui kauppa porilaisen Kauppayhtiön nimissä ( ei ole sama kuin myöhemmin Kankaanpäähän perustettu Kauppa Oy) toimitusjohtajanaan Aug. Karvinen (Karvinen aloitti sittemmin oman kauppatoiminnan torin kulmassa Alanderin pienessä punaisessa tuvassa). Tontilla oli siirtolaisväestöön kuuluvan "kauppaneuvos" Jantusen kioski 1950-1960 luvuilla.

Rytilä 3:228 (kartalla 3:141, 20.5.1952 Edla Anna Lyydia ja Aaro Toivo Julius Rytilä sekä Alli Vilhelmiina Niinimäki) Keskuskatu 69

Kankaanpään ensimmäinen opettaja Gustav Wilhelm Ceder rakensi talon. Puhelinkeskus ilmeisesti alkuaan täällä (vuodesta 1900 alkaen, sitten Strömstenillä Sorvan talossa, mistä siirtyi nykyiseen toimipaikkaan). Tampereen Osakepankin haarakonttori aloitti toimintansa keväällä 1917 talonomistaja, entinen konstaapeli Julius Rytilä konttorin esimiehenään (sulautumisen jälkeen Kansallis-Osake-Pankin haarakonttori), kuva JL-75, sivu 22, pankki talossa vuoteen 1948 saakka (KOP siirtyi vuokratiloihin Emmi Joutsenlahden taloon= (kahvitupa Anturan kohdalla?), josta 1951 omaan pankkitaloon, minkä paikalle rakennettiin uusi pankkirakennus (valmistui joulukuussa 1960)

Vierikko 3:111, aiemmin 3:62 (6.2.1930 ja 4.11.1933 Aleksi ja Irene Sorva) (entinen Strömsten) Keskuskatu 67

Päiviket myivät kauppakirjalla 20.11.1919 leipuri Aleksi Sorvalle ja vaimo Irenelle tonttipalstan ja entinen vuokrasopimuslakkasi voimassa olemasta. Jossakin vaiheessa puhelinkeskus, Sorvan leipomo, Paula Vesisalon leipomo (sodan aikana), Sorvalla oli myös mankelihuone.

Koskela 3:109 (4.11.1933 Elsa Koskela)

Virtala 3:61 (6.2.1930 Nestor ja Josefina Virtanen) Keskuskatu 65

Päiviket myyvät kauppakirjalla 20.11.1919 tonttipalstan valuri Nestor Virtaselle ja vaimo Josefinalle, jolloin entinen vuokrasopimus lakkaa voimassa olemasta. Paja, asuinrakennuksia, lohottu 14.10.1954 osiin Pajula 3:294 Lauri Olavi Virtanen ja Virtala 3:295 Nestori Erland ja Josefina Virtanen. Kaksikerroksinen harmaatiilirakennus rakennettu ilmeisesti 1937-38, yläkerrassa asunto, alakerrassa työtiloja. Sen paikalla on 1936-37 ollut suojeluskunnan tykkejä ulkovarastossa. Vanhoista rakennuksista kirkolta puoleisella rajalla ulkorakennus, jossa tien puoleisessa päässä tinaukseen käytetty tila , pajarakennus oli kauempana tiestä, sen kirkon puoleisessa päässä paja ahjoineen, sen edessä hoidettiin hevosten kengitykset, tien varressa keskellä vanha asuinrakennus, jossa viimeksi pyöräverstas. (Vanhat kuvat ilmeisesti 1950-luvulta). Kaupunki osti molemmat tilat Lauri Virtaselta 1980-luvulla ja purki rakennukset, tilukset tonttiin ja katuun.

Kallela 3:31 (6.2.1930 Kalle ja Hilma Kallela)

Torpparinpoika Kaarle Kaarlenpoika Kallelan torppariksi otto 26.11.1896 (sisältää myös aikaisemman rajauksen mukaisen tontin, jossa huoneet sijaitsevat), kauppakirja torpan alueista 10.11.1919 Kalle Kallelalle ja vaimo Hilmalle, lisäkauppakirja 09.11.1926, jossa kolme peltosarkaa Joensuun vainion sivusta Santaharjun rajaa ja kappalaispappilan rajaa myöden vesijättömaahan saakka. Tuomas Liljalla kolme valokuvaa Kallelan pihapiirissä: asrak, piharakennus.

Porhola 3:58 (6.2.1930 Satakunnan Osuuskauppa) Aiemmin Toivola, nykyään Asunto OY Porhola, Keskuskatu 56

Tontilla olevassa rakennuksessa (omistajia ainakin jossakin vaiheessa Luoma, Wahlman ja Koskinen) aloitti toimintansa kaupallinen osuustoiminta johtajanaan Yrjö Koskinen vuonna 1904, mutta se lopetti toimintansa vuoden kuluttua (sen jälkeen Koskinen osti Rauhalan ja jatkoi siellä Jaakkolan jälkeen omaa kaupanpitoa). Kankaanpään Työväenyhdistys osti 1916 1/3 Toivolasta ja myi sen ilmeisesti 1920 eteenpäin. Koskisen muutettua paikkakunnalta hän myi osuutensa "vieraalle miehelle", joka lunasti myös muiden osuudet. Näin Satakunnan Osuuskauppa sai toimitalon, johtajana toimi mm. Valter Salonen (LS JL-65). Tontin Satakunnan Osuuskauppa r.l. osti Päivikeltä kauppakirjalla 19.03.1923 ja entinen vuokrasopimus lakkaa voimassa olemasta. Päiviket myivät kauppakirjalla 29.04.1923. Satakunnan Osuuskaupan liikkeet ja varastot siirrettiin vuonna 1945 Kankaanpään Osuuskaupalle. Osuuskauppa myi kiinteistön Elementtityö Oy:lle perustettavan yhtiön lukuun, joka purki rakennuksen ja rakensi asuinkerrostalon (Asunto Oy Porhola) Frans Lilja ja Lahtinen.

Lilja 3:30 (6.2.1930 Frans ja Anni Lilja)

Torpparinpoika Heikki Heikinpoika Lilja torppariksi otto 30.10.1902 (on konrahtikirjan mukaan jatkosopimus), kauppakirja 04.10.1919 torpan maista ja noin yhden hehtaarin suuruisesta metsämaasta Frans Henrik Liljalle ja vaimo Annalle. Kuva KJ 1973 sivu 42, puhelinkeskus 1910-1944.

(Frans Liljan veli Jalmari kävi Tanskassa metsäkoulua, muutti nimekseen Liljanheimo, sisaret Selma ja Jenny asuivat talossa ja hoitivat puhelinkeskusta). Frans Lilja ja Aarne Mattila olivat Kankaanpäässä arkun tekijöitä Anttilan hautaustoimiston perustamiseen saakka.

Kallio 3:60 (6.2.1930 Vihtori ja Lempi Joutsenlahti) Keskuskatu 63

Vuokrakirja 28.02.1913 50 vuodeksi Niinisalosta olevalle itsellisneiti Lempi Maria Saarelle (myöhemmin Joutsenlahti) tonttimaaksi maa-alue yleisen maantien itäpuolelta. Sitä rajoittaa Kallelan, Koskisen ja Liljan vuokra-alueitten rajat. Päiviket myivät kauppakirjalla 19.03.1923 metsätyönjohtaja Vihtori Joutsenlahdelle(valtion metsät, kotoisin Virolahdelta) ja vaimo Lempille tonttialueen, jota rajoittaa pohjoispuolella työväen Osuusliike Kansan raja, itäpuolella talollisten H- Liljan ja Kalle Kallelan maat ja lännen puolella maantie, samalla lakkaa entinen vuokrasopimus voimassa olemasta. Myöhemmin omistajana Lempi Joutsenlahden sisar Josefiina Saarinen (Saarisen Fiinan talo, Fiinan ensimmäinen mies oli kauppias Johan Lindroos, jolla oli kauppa Niinisalon Jokivarressa). Alkuaan yksikerroksinen, myöhemmin muutettiin kaksikerroksiseksi. Talossa aloitti Joutsenlahden kirjakauppa, josta muutti Koivikon tilalle Joutsenlahtien ostettua sen. Talossa toiminut mm. Sinkkosen leipomo ja pullakauppa, Kaarlo Ekin ja Matti Salorannan suutariverstaat, Linda Mansikkamäen parturiliike ja Ilma Niemisen (sittemmin Anttila) hautaustoimisto ja kukkakauppa, talossa oli myös pelastusarmeijan toimipiste. Toisessa kerroksessa vaatturi Into Syrjälä asusti perheineen ja hoiti vaatturinliikettä.

Rauhala 3:17 (29.3.1915)

Keskuskadun varrella Alpinkadun kohdalla Maakaupan vapauduttua 1860 ensimmäinen kauppaliike Kankaanpäässä oli Österlundin kauppa. Österlundin tytär (naimisiin mentyään Jaakkola, oliko mies Ivar Jaakkola ja tontin nimi Mannila ?) jatkoi kauppaa. Porholan tontilla olleen osuustoimintakaupan (1904- ) toiminnan lakattua sen johtaja Yrjö Koskinen osti tämän Jaakkolan kaupan ja piti kauppaa vuoteen 1918 (Koskisen talossa istuttiin käräjiä ennen Alpille siirtymistä). Tontin kauppias Yrjö Koskinen ja vaimonsa Hilda ostivat Päivikeltä kauppakirjalla 18.04.1914 (palstatila käsitti niin kutsutun Rauhalan tonttimaan, jota rajoitti idän puolella Lilja, lännen puolella maantie ja pohjoisessa Alpin rajat sekä lisäksi samanlaiseksi palstatilaksi maantien lännen puolella olevan maan, joka rajoittuu siten että eteläpuolella Mannilan raja mikä rajan suunta otetaan siten että Rauhalan makasiinista etelään päin neljä metriä maantien suuntaa ja siitä suoraan länteen päin saunan takana olevaan aidan kulmaan, siitä suoraan Wahlmannin saunan takanurkkaan ja taas suoraa maantielle, kaupassa ei ole merkintöjä vuokrasopimuksesta eikä rakennuksista). Koskinen myi vuonna 1918 liikkeensä porilaiselle Osuusliike Kansalle (OTK), joka laittoi myymälän heti kuntoon. Kansan liiketontti Nurmisen kirjassa sivulla 56 kuva Keskuskadusta, jossa näkyy talon kadun puoleinen pääty ja Alpin kauppaa. Verannan (vasemman?) puoleisessa päässä kunnan kunnankirjuri Vähätalolla asunto ja kunnan ensimmäinen toimistohuone sekä kokoushuone vuodesta 1926 vuoteen 1928 saakka (kuva JL-92 sivu 19). Eero Kangasniemi (kelloja ym.) aloitti tässä talossa toimintansa muutettuaan paikkakunnalle vuonna 1929. Tontilla oli ainakin kolme piharakennusta. OTK perusti vuonna 1939 Osuusliike Pohjankankaan, jolle kiinteistö siirtyi. Tuomas liljalla valokuva vanhasta kaupparakennuksesta ehkä vuodelta 1961, kuvassa rakennus jo selvästi purkukypsä.

Alppila 3:73 (9.2.1930 Efraim ja Amanda Alppi) Keskuskatu 59

Vuokrakirja 17.02.1909 50 vuodeksi poliisikonstaapeli Efraim Alpille ja hänen vaimolleen (A.Alppi) tonttimaaksi 22 aarin suuruisen alan yleisen maantien, Kaapelan ja Rauhalan välissä eli siitä missä hänen asuntonsa nyt sijaitsee. Päiviket myivät kauppakirjalla 29.04.1923 poliisikonstaapeli Efraim Alpille ja vaimo Alpille Alpin tonttialueen ja Riihivainion ja samalla voimassa oleva vuokrasopimus kuoletetaan. Poliisi Efraim Alpin rakennus kadun varressa. Piharakennuksessa oli käräjien istuntopaikka vuoteen 1932 saakka (sitä ennen naapurissa Koskisen talossa), jonka jälkeen käräjiä istuttiin taas Päiviken talossa. Toivo Alppi perusti liikkeen käräjähuoneistoon vuonna 1934. Vuonna 1948 hän purki vanhan asuinrakennuksen (Tuomas Liljalla kuva vahasta kaupparakennuksesta) ja rakensi nykyisen punatiilirakennuksen, jonka kellarissa alkuaan elintarvikkeita myynnissä ja varsinaisessa liikekerroksessa alkuaan.. (Nurmisen kirjassa sivulla 56 kuva Keskuskadusta, jossa näkyy osa uuden liikkeen etuosasta. Piharakennuksesta vielä osa jäljellä (?). Liikkeen siiveksi tehty rautakauppaosa on tuotu elementteinä 1980-luvulla (?).

Kaapeli 3:226 (6.2.1930 3:29 Nestori ja Wilhelmiina Kaapeli) Keskuskatu 57

Kuva KJ 1974 sivu 7, myöhemmin tonttina 214-1-53-5. Rakennettiin AK-talo.

Vuorela 3:72 (6.2.1930 Markus Huhtanen) Säästöpankki, KiOy Säästökulma

Tontin tienoilla on ollut Kankaanpään toiseksi perustettu kauppa, ns. "Enckellin kauppa", jota omistivat Kristiinasta olevat kauppiaat Isakson & Ahlgren, mutta kauppa paloi tuhopoltossa (Kihlakunnanoikeuden asiakirjoista löytynee aika). Kirkonisännöitsijä Markus Huhtanen omisti taloa, Säästöpankki talossa vuodesta 1915 alkaen. Pankki osti talon 1929 ja kunnosti sen ja tontilla olevat muut rakennukset (1971= nykyiset piharakennukset), toimi pankkina 1947, sittemmin huonekaluliikkeenä ja sen varastona. Kuva JL-71 sivu 28. Purettiin vuonna . Pankki rakennutti uuden kivirakennuksen tontin tyhjään osaan vuonna 1947 arkkitehti Bertel Strömmerin suunnitelmien mukaan (rakennusinsinööri Olli Vatanen Tampereelta, Artturi Leppänen pankin edustajana. Suunnitelmat uunilämmitykseen sen ajan vaatimusten mukaan, mutta Artturi Leppänen oli ostanut mustasta pörssistä pannun, putket ja patterit ja niin taloon tuli keskuslämmitys). Talossa myös Keskuskadun puolella Eero Kangasniemen Kello- ym liike, Joutsenlahden kirjakauppa, Osuuskaupan vaatetusliike ja Pohjankankaan kenkäliike, posti, Hakakujan puolella mm. Korsmanin lihakauppa sekä Jukka Rajalan kello- ja kultasepänliike 11.12.1958 alkaen parin vuoden ajan . Pankki toimi tässä vuoteen 1981. Kiinteistöstä muodostettiin As Oy Kankaanpään Säästökulma ja sitten talo peruskorjattiin vuonna 1988.

Tontti N:o 112 13:112 Varumo

Toivo Varumo rakennutti rakennusinsinööri Aallon suunnitelman mukaan liikerakennuksen (Erkki Lehtinen vastasi rakentamisesta), joka valmistui vuonna 1938. Talo tehtiin lääninhallituksen antamalla luvalla tontin rajauksen mukaan kadun reunassa kaarevaksi. Tontilla olivat olleet aikanaan kunnan viljamakasiinit. Kunnan vilja-aitta kuva JL-73 sivu 27. Ensimmäisessä vaiheessa talossa Varumon sekatavarakauppa, SOT:n lihakauppa, kampaamo ja Varumon varasto, myöhemmin lihakaupan tiloissa Joutsenlahden kirjakauppa noin kymmenen vuotta ennen Yrittäjätaloon siirtymistä. Varumon kauppa vuoteen 1977 (jolloin Kivipohjaan, missä lopetti jo loppuvuodesta 1977 ja myi liikkeen Vuotarille). Mari-Varumo ja kukka- ja hautausliike Anttila.

Tontti N:o 111 13:111 Iisakinlinna – KOP

Alkuaan honkajokelainen kauppias Isak Viljanen rakensi (19325-36 ?) talon doorilaisine pylväineen ja perusti kahvila- ja ruokalaliikkeen (talossa lisäksi kauppa ja kemikalio). Taloa kutsuttiin sittemmin tyttären Taimi Vuorisalon mukaan Vuorisalon liikerakennukseksi. Kansallis-Osake-Pankki siirtyi vuonna 1951 tähän omaan pankkitaloon, minkä paikalle rakennettiin uusi pankkirakennus (valmistui joulukuussa 1960).

Tontti N:o 110 13:110 Postitalo Varumon takana

Postitalo rakennuttu ilmeisesti 1900-luvun alussa, kuva KJ 1974 sivu 12, (Postin toimitusjohtaja Anna Sofia Hedberg ym. V. 1924 kuvassa Kankaanpään Joulu 1986 sivu 10 postin lähtiessä Kankaanpäästä, mistä tämä kuva?) Hedberg kuoli vuonna 1938, mutta oli sitä ennen myynyt kiinteistön Isak Viljaselle, joka remontoi talon perheelleen (vaimo Selma). Sittemmin Vatajankosken Sähkö Oy osti kiinteistön vuonna 1948, mutta talo paloi kunnostamisen jälkeen vuonna 1950. Vatajankoski rakensi uuden toimitalon ja varastoja tontille. Vatajankosken Sähkön kuntainliitto perustettiin vuonna 1956.

Tontti N:o 109 13:109 Leppäsen isotalo

Talo valmistui keväällä 1932. Talossa oli Leppäsen oma asunto ja heidän omassa hoidossa kauppaliikkeitä, matkailijakoti, ruokala ja kahvila sekä lisäksi matkahuolto ja käräjähuone (Päiviken luovuttua käräjäpaikan pidosta, aikanaan käräjien pito siirtyi Nuorisoseuran tiloihin ja sieltä Pohjanlinnaan ennen valtion virastotalon valmistumista) ja liikkeinä mm. ensimmäinen modisti Aino Vallin-kangas. Myöhemmin tehtiin postitalo ja sittemmin piharakennus (1937-38 ?), jossa elokuvateatteri ja alkava Larumon leipomo (tämä siirtyi sittemmin nykyisen Esson paikalla olleeseen taloon) ja Impi Huhtasaaren parturi-kampaamo. Ison talon alakerrassa juuri ennen sotia seuraavat toiminnot torilta päin alkaen: Erkki Särmän kemikalio, Osuusmeijerin maitomyymälä, parkanolainen Korpelan pukimo (kaupanhoitajina Emmi ja Iivari Hirvonen), kulmahuoneistossa Kauppa Oy ja edelleen Kuninkaanlähteenkadun puolella Ojasen kelloliike, matkahuolto ja kahvila. Yläkerrassa mm. matkustajakoti. (Kinossa oli lämmityksenä kirkon vanha kamiina, sittemmin kamiina ja kinon puupenkit Vihteljärven Toukolassa). Postitalossa sodan aikana hoitajana Astrid ja apulainen Hanna, posti siirtyi 1950 luvun alussa valmistuneeseen säästöpankin taloon. Postin jälkeen tässä vuosisadan vaihteessa Postelliksi nimetyssä talossa turkulaisen Arvo Suojasen omistama miesten ja naisten vaatetusliike Pukimo-Suoja (myyjinä 1954-60 Hilkka Kangasniemi ja sitten hänen sisarensa rva Vesanko) ja 1970-luvulla tämän jälkeen Maija Pitkäsen kangasalan palaliike.

Kiinteistö ja siihen rajoittuva Sopu niminen tila 3:662 siirtyivät Leppäsen perikunnalta Elementtityö Oy:lle ja sen konkurssihuutokaupassa kaupungille. Postelli kunnostettiin EU-rahoituksen turvin ja päärakennus purettiin vuoden 2006 lopulla.

Pikkukangas 3:55 (6.2.1930 Alfred ja Elina Alander) Nykyään 3:663, Torikadun ja torin kulmassa

Päiviket myivät kauppakirjalla 16.12.1920 mäkitupa-alueen kauppias Alfred Alanderille ja vaimo Elinalle (alueella näiden rakentama pieni punainen tupa) ja entinen vuokrasopimus lakkasi voimassa olemasta. Kun Aug. Karvinen oli eronnut Luoman liiketalossa toimineen Kauppa Oy:n johtajan toimestaan, hän perusti pieneen punaiseen tupaan kaupan, joka kulki "Stockmannin" nimellä. Karvinen osti tilan ja rakensi 1930-luvun alkupuolella uuden kaksikerroksisen asuin-liikerakennuksen, jossa Torikadun puolella Karvisen sekatavaraliike ja jatkeena kylmää varastotilaa ja torin puolella pitkä hevospuomi. Halmeet ostivat 1938 kiinteistön Karviselta (joka rakensi Niinisaloon Linnunlaulun) ja Lyydi Maria (Maija) Halme aloitti kenkäkaupan. Sodan jälkeen Halme rakensi kunnosti varastotilan ja teki torin puolelle näyteikkunat ja ryhtyi myymään siinä valjaita, kumiteräsaappaita yms maaseututarvikkeita ja kotisuutareille nahkaa ja kengäntekotarvikkeita.

Halme rakensi 1954 nykyisen liikerakennuksen läntisen osan 1954 kenkäkauppaa varten (tässä osassa laajennuksen jälkeen Rajalan kulta- ja kellosepänliike) säilyttäen puutalon. Laajentaessaan liikerakennusta vuonna 1960 Torikadun suuntaan hän vasta puratti puutalon (laajennusosaan siirtyi kenkäkauppa ja vieläkin toimiva kemikalio Sini-helmi). Halmeen lopetettua kenkäkaupan tiloissa ensin Piian Puoti 1985-1995 (siirtyi sieltä entisestä Osuuskaupan talosta kunnostettuun Kiinteistö Oy Haapakulmaan) ja sen jälkeen ja edelleen (Osuuspankin talossa aloittanut) Kuva-Center. Yläkerrassa on ollut asuntoja, suunnittelutoimisto Tilatek ja sen muutettua pois insinööritoimisto Kisto.

Alkuaan Alanderin omistamasta tilasta jäi torin varrella oleva osa lohkomisen (15.2.1967) jälkeen tilaksi 3:663 (poislohottu osa Sopu 3:662).

Sopu 3:662, Kokkosen talo,Torikatu 10

Hilja Kokkonen oli pitänyt miehensä kanssa leipomoliikettä Leppäsen (nykyisen Osuuspankin) piharakennuksessa. Hän osti (ilmeisesti Karviselta) "Stockmannin" vieressä olevan alueen ja rakensi sille kaksikerroksisen puisen rakennuksen, jossa kahvila-leipomoliike ja yläkerrassa asunto. Hilja Kokkonen avioitui sittemmin leskenä Eino Tervosen kanssa. Tervonen osti 1939 uuden tontin Päivikeltä ja rakensi uuden leipomo-asuintalon Kuninkaanlähteenkadun varteen (Hongisto 3:162 , valmistui vasta sotien loppuvaiheessa, sittemmin Nahi, purettu Paasikivenkadun alta).

Kokkonen-Tervonen myi alueensa ja rakennuksensa Artturi Leppäselle Halmeenkin sitä haviteltua. Tästä syntyi pitkäaikainen riita, minkä kunniaksi lohkomisessa syntyi tila nimeltä Sopu. Tila siirtyi naapurikiinteistön kanssa Leppäsen perikunnalta Elementtityö Oy:lle ja sen konkurssihuutokaupassa kaupungille, joka puratti rakennuksen.

Kuninkaanlähteenkadun varrella oleva talo vastapäätä Loukkalaa

Arvo Lähdetniemi piti sisarensa kanssa parturinliikettä pikkutalossa vuodesta 1932 alkaen, kunnes sisko muutti pois ja Lähdetniemi rakensi talon Niinisaloon.

Tori 3:488 (alkuaan 6.2.1930 Kuntala 3:54 kunta) ja osa tilaa Tontti N:o 106 13:106

Toripäivät aloitettiin vuonna 1902 Keisarillisen Suomen Senaatin Kauppa- ja Teollisuustoimikunnan kirjelmän 202.1901 N:o 176 mukaisesti, aluksi kirkon edessä olevalla aukiolla. Torisääntö hyväksyttiin 10.8.1912, jolloin luultavasti toripäivät siirtyneet nykyiselle paikalleen. Tori vain Päiviken tilan alueella eli Pappilan rajan ja Torikadun välillä (noin puoli toria). Turun ja Porin läänin ja Ahvenanmaan kuvernööri antanut 2.5.1917 päätöksen kunnanvaltuuston anomukseen, jolla torisääntöön oli hyväksytty muutosehdotuksia. Myöhemmin tori laajeni Pappilan alueelle "leerinkujaan" (nykyinen Keskuskatu) asti. Vielä myöhemmin eläinkauppa siirrettiin erillään olevalle eläintorille.

Santanen 3:108, aiemmin 3:74 (6.2.1930 ja 4.11.1933 Efraim ja Amanda Alppi) Soininkulma, Kauppatori 5

Päiviket myivät kauppakirjalla 29.04.1923 poliisikonstaapeli Efraim Alpille ja vaimo Alpille Alpin tonttialueen ja Riihivainion ja samalla voimassa oleva vuokrasopimus kuoletetaan. Toivo Soini avioitui 1934 Martta Alpin kanssa (isä Efraim Alppi). Nuoripari jatkoi vaimon aloittamaa ravintolaa ja matkustajakotiliikettä Sammossa (kaksikerroksinen puutalo torin reunassa), joka siirrettiin sittemmin elokuvateatterin rakentamisen jaloista kokonaisena Porintien varteen (Mäkinen, Keskuskatu 16). Soini muurasi omin kasin rkm Jalmari Salovaaran suunnitteleman kolmikerroksisen kivitalon aivan torin laitaan. Taloa rakennettiin neljässä vaiheessa vuosina 1936-46 ja siihen saatiin tilat hotellille, ravintolalle ja liike- ja asuinhuoneille. Kankaanpään Osuuskassa oli alkuvuodesta 1937 muodostunut yhdistämällä kyläkassat ja sen toimisto siirrettiin vastavalmistuneeseen Soinin liiketaloon. Talossa toimivat alkuvaiheessaan myös Pohjoismaiden Yhdyspankin Kankaanpään konttori ja sotien aikana Pohjois-Satakunnan Sotilaspiirin esikunta. Talossa oli tilat elokuvateatteri Sammolla ja Shellin huoltoasemalla. Soinit luopuivat ravintolanpidosta 1945 ja muuttivat 1952 pihalle rakennettuun omakotitaloon (Kuva 48.)

Riihimäki 3:486 (alkuaan 3:107 4.11.1933 Väinö ja Anni Alppi, määräala sairaalalle, 26.10.1961 Väinö Jalmari ja Aino Sofia Alppi) Torikatu 4

Elementtityö Oy osti kiinteistön, purki rakennuksen ja rakensi uuden liikeasuinkerrostalon (valmistui 1985), johon Riitta Kivimurto siirsi apteekin.

3:54 Kuntala (6.2.1930 kunta)

Päiviket myivät kauppakirjalla 19.01.1923 sairaalan tonttimaaksi sen alueen kuin on Pappilan, Santamaan, Renforssin ja Alpin rajain välissä, kauppa käsitti myös vanhan sairaalatontin Keskuskadun varrella (nykyään Toimisto 3:387), toritontin (nykyään Tori 3:488) ja tämän uuden sairaalatontin (sittemmin sairaalan tontti käsitti myöhemmin useita eri tiloja, yhdistäen talo 27 Sairaala). Sairaalan harjannostajaiset tilalla 3:54 pidettiin 17.3.1928 (rakenettiin porilaisen rkm Kalle Virtasen johdolla, pohjakuva Nurmisen kirjassa sivulla 67). Sairaalalla oli myöhemmin siipirakennus Torikadun puoleisessa päässä ("Pukama"), joka toimi kulkutautisairaalana, sen lakattua ruumishuoneena, myöhemmin tämä siipirakennus purettiin ja tilalle rakennettiin punatiilinen lisäosa. Punaisen piharakennuksen päissä oli hirsistä rakennetut huoneet (toinen ruokavarasto ja toinen ruumishuone), välissä lautarakenteisina jäävarasto ja olkivarasto, lisäksi erillinen sikalarakennus. Ensimmäinen synnytyslaitos valmistui 1943 elokuussa (Artturi ja Viljami Kulmala), asuntolarakennus arkkitehti Olaf Kuttnerin suunnitelmien mukaan 1950-luvulla.

Pohjois-Satakunnan sairaalan kuntainliitto vuonna 1954.

Vuonna 1960 Väinö ja Anna Alpilta ostettu lisäalue tilasta 3:107 (lohkomisessa ) ja kunnalta tuberkuloosihuoltolan tontti rakennuksineen (urakoinut Artturi Leppänen, nykyinen piirivintti), musiikkikoulu talossa vuodesta 1966, sittemmin musiikkikoululla tiloja kauppalantalolla ja vuodesta 1972 entisessä lääkärintalossa. Sairaalan lisärakennus ja vanhan sairaalan perusparannus valmistuivat (lopputarkastus 4.10.1960).

Raunion talo eli Viran tila 3:42 ostettiin.

Tuberkuloositalo luovutettiin 1964 ao kuntainliitolle.

Uusi synnytysosasto valmistui 1968 (rakensi Otto Vuorio Oy), työn aikana synnytysosasto toimi tuberkuloositalossa, synnytystoiminta lakkasi vuoden 1972 lopussa, muutostyöt valmistuivat 1975 (Kuva 32.) Lääkärin asuntotalo rakennetaan 1968 Viran tilan 3:42 alueelle (jolloin Raunion rakennukset puretaan). (Kuva 38.)

Vira 3:42 (6.2.1930)

Päiviket myivät kauppakirjalla 20.11.1919 tonttipalstan postinkuljettaja Isak Viralle ja vaimo Milialle, jolloin entinen vuokrasopimus lakkaa olemasta. Lääkärin asuntotalo rakennetaan 1968 Viran tilan 3:42 alueelle (jolloin Raunion rakennukset puretaan).

Santamaa 3:28 (6.2.1930 Juho Suutari, sittemmin 14.8.1942 3:160 Juho Malakias ja Iida Maria Santamaa), 6.4.1945 3:167

Hietamaa 3:237 (7.1.1953 Matti Vilhelmi ja Kaisa Kaarina Santamaa) Koivikkotie 12 (Kuva 144.)

Koivikonkulma 3:236 (7.1.1953 Klaus Olavi Forsman) Torikatu 2

Purettua apteekkia vastapäätä, sittemmin Kaartinen, purettiin

Kolmio 3:235 (7.1.1953 Laimi Edita Rantala) sairaalan alueella

Kaupunki osti tilan perikunnalta ja purki rakennukset

Haka 3:341 ( ) Torikatu 1

Apteekkari Kustaa Hakala osti 10.1.1954 Ida ja Oskar Rauniolta määräalan ja rakensi sille apteekkirakennuksen (kuva ja pohjapiirros Suomisen apteekkihistoriikissa sivuilla 31 ja 32). Apteekkareina Kustaa Hakala vuoteen 1954, Vilho Aalto 1955-1973 ja Into Mattila 1973-1985. Talo purettiin 1980-luvun lopulla. Tilan alueet AKL-tontteihin.

Asuntola 3:43 (6.2.1930 Isak ja Milja Vira) Torikatu 3 Eläinlääkäritalo

Isak Hietikko eli Vira oli ostanut määräalan 19.1.1923 ja myynyt 5.8.26 kunnalle (lh kunnalle 27.10.1931). Kunta alkoi rakentaa 1926 eläinlääkärin käyttöön taloa, joka valmistui 1927. Tässä käytössä vuoteen 1964, jolloin uusi eläinlääkärin talo valmistui eläintorin varteen Tannerinkadulle, tämän jälkeen ainakin Kankaanpään Taidekoulun käytössä, kunnes purettiin Kiinteistö Oy Varsalinnan rakentamisen yhteydessä vuonna 1975 ? (kaupunki – Elementtityö Oy kk 26.11.1974) osat tontteihin 34-6 ja 7.

Haara 3:100 (aiemmin 3:44 6.2.1930 Kaarlo ja Hulda Vidbåck) Veromaa, Torikatu 7

Päivike myynyt 20.11.1919 suutari Kaarlo Vidbåckille ja vaimo Huldalle tonttipalstan, samalla vanha vuokrasopimus on lakannut. Palstasta tuli Haaran tila 3:44 (lh 31.10.1931), josta Vidbåckit ovat myyneet määräalan Hirvosille, Tästä katunäkymästä ja rakennuksen kulmasta Ty:n historian sivulla 72. Pihan perällä toinen pieni asuinrakennus, jossa asui sodan aikana Parkkalit. Osat tontteihin 34-5 ja 6

Havumaja 3:99 (23.4.1932 Juho ja Fanny Hirvonen) Haapala

Lh 8.11.1932. Juho Hirvonen kuoli 29.3.1947. Hirvoset myivät Haapalalle 1.6.1961, osat tontteihin 34-4 ja 5.

Kakola 3:76 (6.2.1930 Suomen valtio) poliisivankila

Valtio osti Päivikeltä 31.12.1928, kauppala valtiolta vuonna 1970 (lh 21.10.1970), pääosa tonttiin 34-4.

Päiviö 3:161 (25.9.1942 Paavo Armas ja Jenny Pauliina Päivike) Paasikivenkadulla

Lh 5.10.1942 Paavo Päiviken kuoltua Matti ja Sirpa 2x1/4 ja Jenny Päivike ½ , kauppakirja Kulmalalle 20.11.1988, (12.5.1956 Lisä-Päiviö 3:394 samalla) talo purettiin tontin 214-1-35-12 yhteydessä

Autola 3:152 (7.11.1940 Erkki Elias ja Anna Tervonen) Tervosen autokorjaamo, myöhemmin Luojus

Pohjanlinna 3:170 (16.12.1947 Kankaanpään manttaalikunta)

Seurantalon paikaksi oli toukokuussa 1939 hyväksytty nuorisoseuran (Väinölän) tontti, mutta sota siirsi asian. Välirauhan tultua ryhdyttiin etsimään uutta paikkaa (tontti muodostettiin kahdesta osa-alueesta, (TUTKI: olivat kuitenkin Päiviken tilaa). Tontin oston rahapohja lottien Niinisalossa olleen kahvila Valkearannan myynnistä puolustusvoimille. Piirustukset hankittiin rakennustoimisto Tiitolalta. Ensimmäiset raivaustalkoot 13.4.1941, harjannostajaisjuhla 12.7.1942, "ministerinjuhla" 20.9.1942, vihkiäisjuhla 13.12.1942 (vihkiäispuhe eduskunnan puhemies Väinö Hakkila, juhlapuhe Fanni Luukkonen Lottajärjestöstä). Talossa pidettiin radioitu asemiesilta 19.8.1943. Marraskuulla 1944 kiinteistö siirtyi Kankaanpään Manttaalikunnan haltuun. Kankaanpään käräjät istuttiin Pohjanlinnassa ennen virastotalon valmistumista. Omistajana oli vuodesta 1954 lähtien Maataloustuottajien Kankaanpään yhdistys ry. Tulipalo tuhosi rakennuksen elokuussa 1970.

Jukola 3:260 (26.8.1954 Matti Armas Ojala)

Kakolankallio, kaupunki osti ja purki rakennukset.

Haanpää 3:261 (26.8.1954 Taisto Taavetti ja Impi Esteri Haanpää)

Kakolankallio, kaupunki osti ja purki rakennukset.

Syväoja 3:262 (26.8.1954 Hilda, Sylvi Maria ja Antti Iivari Syväoja)

Kakolankallio, Paasikivenkatu, AK-talo, joka purettiin tontinmuodostuksen jälkeen.

Soihtula 3:45 (6.2.1930 Kankaanpään Kirkonkylän Työväenyhdistys) Torikatu 9 Työväentalo

Vuokrakirja 11.11.1917 50 vuodeksi maalari Anton Kalliolle ja vaimo Aliina Joonaan tyttärelle rakennettavaksi tonttimaaksi Honkalan tontin pohjoispuolelta maa-alueesta, jota länsipuolella rajoittaa yleinen maantie, pohjoispuolella vanha maantie, jonka viimeksi mainitun tien sivua kulkee raja itäänpäin 43 metriä, siitä kulmaten Honkalan rajaan 20 metriä ja tätä rajaa yleiseen maantiehen 43 metriä pitkästi eli toisin sanoen 13 aarin suuruisen alueen. Kauppakirja 20.11.1919, jolla Päiviket myivät tonttipalstan maalari Anttoni Kalliolle ja vaimo Aliinalle ja samalla vuokrasopimus lakkaa voimassa olemasta. Kankaanpään työväenyhdistys osti 1.5.1920 maalari Anton ja Alina Kalliolta tontin ja keskeneräisen rakennuksen. Rakennus valmistui ja tupaantuliaiset 14.11.1920 (Työväenyhdistyksen historiassa kuvia sivu 61, 62, 72, 74, 76 ja 80). Laajennus ja peruskorjaus 1932 (piirustukset Jalmari Salovaara, urakointi Oskari Järvenmäki), tupaantuliaiset 6.11.1932. Lisäurakkana tupakkahuone ja keittiö (urakka H.Simula ja Y.Välimäki). Kankaanpään Taidekoulu aloitti toimintansa talossa syksyllä 1965. Talo purettiin 1971 uuden liike- ja työväentalon rakentamisen yhteydessä.

Leppänen 3:46 (6.2.1930 Viljam ja Suoma Honkala) Torikatu 11, Osuuspankki

Päiviket myivät kauppakirjalla 20.11.1919 kauppias Viljam Honkalalle ja vaimo Suomalle tonttipalstan ja entinen vuokrasopimus lakkaa voimassa olemasta. Artturi Leppänen osti talon vuonna 1920 Viljami Honkalalta. Leppänen kunnosti talon ja teki taitekattoisen yläkerran ja maalautti talon valkoiseksi. Pihalla oli uima-allas ja suihkukaivo, alakerran pohjoispäässä nahka- ja kenkäkauppa (tukku- ja vähittäisliike), keskellä taloa leipomo ja pullapuoti, eteläpäässä ja sivurakennuksessa pihan takana suutariverstas. Yläkerran pohjoispäässä aluksi kenkien leikkuuhuone, myöhemmin asuntokäytössä. Kankaanpään Osuuspankki muutti taloon toukokuussa 1938 ostettuaan sen talvella Leppäsiltä. Pankki rakensi liiketalon vesitorneineen, valmistui vuonna 1951. Laajennusosa valmistui kevättalvella 1972.

Nummela 3:47 (6.2.1930 Emmi Pihlajamäki ja Helvi Siren) Torikatu 13

Vuokrakirja 17.01.1914 50 vuodeksi kelloseppä Aukusti Ruokolaiselle ja vaimo Suoma Karolinalle rakennettavaksi ja asuttavaksi 40 metriä kunnakin eli 16 aaria yleisen maantien kaakkoispuolelta Lehtisen ja Honkalan tonttimaiden välistä. Päiviket myivät kauppakirjalla 20.11.1919 kelloseppä August Ruokolaiselle ja vaimo Suomalle tonttipalstan ja entinen vuokrasopimus lakkaa voimassa olemasta. Emmi Pihlajamäki meni naimisiin Santeri Joutsenlahden kanssa (metsätyönjohtaja yksityissektorilla, Vihtorin veli) ja piti talossa Joutsenlahden Kahvi-Tupaa. Rouva Lindroos (1948 Saarinen) oli Niinisalosta Kankaanpäähän muutettuaan pitänyt vaatetuskauppaa Kahvi-Tuvan talossa. Myös Elsa (o.s. Lilja) ja Taito Joutsenlahti olivat pitäneet talossa kirjakauppaa. Nykyään Kiinteistö Oy Antura

Kivinen 3:48 (6.2.1930 Bruuno ja Saima Kivinen) Torikatu 15

Vuokrakirja 22.01.1912 50 vuodeksi puuseppä Johan Artturi Lehtiselle ja vaimo Hilda Vilhelmiinalle rakennettavaksi tonttimaaksi maa-alueen toripaikan vierestä alkaen pappilanrajasta, josta raja kulkee yleisen maantien sivua 86 metriä, tästä vinkkelikulmalla 42 metriä itäpuolelle, siitä samoin kulmaten 52 metriä tullen Kakolan kalliolle johtavaan tiehen niin että mainittua tietä tullaan lähtöpaikkaan eli Pappilan rajaan 58 metrillä. Lehtinen rakensi matalan osan rakennuksesta ja myi sitten Kiviselle (Varumo 26.9.2003). Päiviket myivät tonttipalstan kauppakirjalla 20.11.1919 metsätyönjohtaja Brynolf Kiviselle ja morsiamelleen Saima Alpille ja entinen vuokrasopimus lakkasi voimasta olemasta.

Mäntylä 3:358 (aiemmin 3:70 ja virheellisesti 3:83 ) (6.2.1930 ja 28.5.1932 Sven Salomon ja Emmi Saarikoski)

Mäntymäki 3.360 (aiemmin virheellisesti 3:82 ) (28.5.1932 Hilma Santamaa)

Hongisto 3:162 (25.9.1942 Hilja Maria Tervonen, os. Kokkonen) Kuninkaanlähteenkadun varrella (Paasikivenkadun alla)

Tervonen osti alueen 19.6.1939 Päivikeltä ja rakensi talon vuonna? Leipomotilat alakerrassa. Leipomossa Aution veljekset. Nahit ostivat talon 15.9.1953 (lh 4.3.1954). Tilasta määräalan motellin tonttiin ja sitten KiOy Lapikkaan tonttiin kauppakirjalla 12.4.1973. Talo purettiin Paasikivenkadun rakentamiseksi (kaupunki lunasti vuonna?).

Hakala 3:49 (6.2.1930 Frans ja Linda Hakala)

Päiviket myyvät kauppakirjalla 20.11.1919 seppä Frans Hakalalle ja vaimo Lindalle tonttipalstan ja entinen vuokrasopimus lakkaa voimassa olemasta. Tontilla paja, Linda Hakalalla kioski, sitten Anttilan kukkakauppa ja hautaustoimisto sekä kioski tässä talossa.

Mäki 3:119 (6.2.1930 Mäki 3:50 Vilhelmiina Mäki, lohkominen 25.4.1932 ja 7.12.1934) Asellinkadun tienoilla

Santamäki 3:51 (6.2.1930 Maria Asell) Kuninkaanlähteenkatu

Mattila 3:52 (6.2.1930 Aarne Mattila) Asellinkatu

Töttölä 3:53 (6.2.1930 Frans ja Anni Lilja) Asellinkatu/Liljanraitti

Halmelan perhe asui talossa ennen Liljan omistusta, Halmela oli kiertävä radiokauppias (Asa).

Loukkala 3:101 (25.4.1932 Nestori ja Olga Loukkalahti), Kuninkaanlähteenkatu

Päärakennuksessa oli puusepän verstas, piharakennuksessa vuokra-asunto. Myöhemmin rakennettiin uusi kaksikerroksinen talo, joka purettiin 1970-luvun puolivälin tienoilla.

Pajunen 3:118 (7.12.1934 Pajunen 3:118 Frans ja Eevi Pajunen) Asellinkatu

Frans Pajunen vaatturi, tuli Kankaanpäähän oltuaan ennen Porissa Ratsulassa, rakensi talon, myös taksitoiminta.

Mäntyharju 3:257 (26.8.1954 Arvo Nikodemus ja Auni Hietikko) osa nykyistä tonttia, Kuninkaanlähteenkatu 8

Kaupunki osti perikunnalta tilan. Osa Paasikivenkadun katualueeksi, osa Virastokeskuksen tonttiin. Rakennukset purettiin Virastokeskuksen rakentamisen alta.

Ruusunen 3:255 (26.8.1954 Rauha Maria Ruusunen) osaa nykyistä tonttia Kuninkaanlähteenkatu 8, sittemmin Lindgren

Kaupunki osti, purettiin Virastokeskuksen rakentamisen alta.

Mänty 3:253 (26.8.1954 Toivo Feliks ja Helga Kaarina Itänen) Kuninkaanlähteenkatu 8 osa tonttia, sittemmin Joutsenlahti

Kaupunki osti ja myi Virastokeskuksen tonttiin, Mairen putiikki

Raunila 3:254 (26.8.1954 Veikko ja Rauni Ines Rajahalme) Tannerinkatu, sittemmin Ahokangas

Kaupunki osti ja purki myöhemmin paikoitusalueeksi.

Jyrkinmetsä 3:349 (18.2.1955 Lauri ja Irja Irene Kyllikki Voipio) Tannerinkatu

Rakentamaton, kaupunki osti 1970-luvulla.

Sotka 3:258 (26.8.1954 Laimi Edita Rantala), Tannerinkatu

Rakentamaton, kaupunki osti uuden eläinlääkäritalon lisäalueeksi.

Härkönen 3:475 (14.3.1961 Yrjö Juhani Härkönen) Tannerinkatu

Kaupunki osti kun Härkönen muutti Poriin

Suikale 3:371 (10.5.1955 Ahti ja Helmi Irene Lilja) Tannerinkatu

Jaakkola 3:373 (22.7.1955 Onni Armas Jaakkola) Tannerinkatu (sittemmin Kankaro)

Kaupunki osti ja myöhemmin osittaisen tulipalon jälkeen purki.

Santala 3:32 (6.2.1930 Kalle ja Hilma Kallela, sittemmin 30.11.1954 3:324 Kalle Jalmari Santaharju) Tannerinkatu

Kaupunki osti ja purki rakennukset

Kivelä 3:84 (28.5.1932 Iivari ja Aili Kivelä) Kaupungintalon parkkipaikan päässä

Kaupunki osti Aili Kivelältä ja jonkin ajan kuluttua purki talon (putket jäätyivät).

Laakso 3:361 (28.5.1932 rekisteröity tilana 3:86 Hilma Välimäki, nro korjattu myöhemmin) Kaupungintalon parkkipaikan ja Kaisankadun välillä,

Kaupunki osti 1970-luvun alkupuolella Tuovi Kiviniemeltä ja purki rakennukset.

7 Pappilan kirkkoherran virkatalo Keskuskatu 44

Virkatalon perustaminen kuninkaan päätöksellä vuonna 1799, ensimmäinen pappila oli rakennettu päätöstä ennakoiden samoihin aikoihin. Uusi pappila rakennettiin vuonna 1840 ja purettiin vuonna 1970. Pappilan piharakennus oli koulukäytössä sotien jälkeen. Seurakuntakeskus rakennettiin arkkitehtitoimisto Heikki ja Kaija Sirenin suunnitelmien mukaan (Rakennusliike Kulmala Oy).

Valtion virastotalo Keskuskatu 42

Talo valmistui vuonna 1963 ja sinne sijoittuivat posti, verotoimisto, käräjähuoneisto ja poliisi (verotoimisto tätä ennen Kauppa Oy:n toisessa kerroksessa).

Yrittäjätalo Keskuskatu 40

Talon paikalla alkuaan parakki, jossa mm. Kangasniemen Kello- ym liike. Yrittäjätalo valmistui 1950-luvun lopulla. Antti Kangasniemi on ensimmäinen päätoiminen optikko paikkakunnalla, tosin Eero Kangasniemelläkin oli kurssin käyneen optikon oikeudet.

Kankaanpään Osuuskauppa Keskuskatu 38

Rakennettiin 1950-luvulla ja peruskorjattiin vuonna 1995 (kuva KJ 1986 sivu 54, pesäpalloa torilla vuonna 1952).

Osuusliike Pohjankangas Keskuskatu 36

Asunto Oy Kankaanpään Kauppakulma, Keskuskatu 34

Ensimmäinen aravakerrostalo Kankaanpäässä. Rapattu tiilitalo, sementtitiilikatto.

Hankkeen hohtohahmona oli Toivo Soini. Rakennettiin vuonna 1955, urakoitsijana Jalo Jokinen, pitkäaikaisena hallituksen puheenjohtaja verojohtaja Kaino Suominen (joka perheineen asukkaana alusta alkaen). Asuinhuoneistoja 22, liiketiloissa aluksi Sinikka Räikkeen hattukauppa, Nikulan kenkäkauppa sekä Tuovi Toivosen ja Jenni Hakamäen leninkiliike, toisessa kerroksessa Suoma Anttosen kampaamo. Alakerran liiketiloissa on sittemmin ollut pitkäaikaisesti lelukauppa ja kampaamoja. (Kuva 99.)

Asunto Oy Leirinkuja, Keskuskatu 32

Eino Räikkälä alkuunpanija, rakennettiin 1970-luvun alussa.

Hautaumaa

Hautausmaalla sijaitseva paanukattoinen ruumishuone on vuodelta 1890. (Kuva 126.) Hautausmaa-alueella sijainnut Kankaanpään leikkaushuone ja ruumiskellari palveli tarvittaessa ruumiinavauksissa, sijaitsi sorakuopan eteläreunalla, myytiin 1960 (piirros Nurmisen kirjassa sivulla 88).

Yhteislyseo Keskuskatu

Ensimmäinen rakennusvaihe kouluvuoden alkuun 1930 (1929 ?) (Artturi Leppänen urakoi: neljä suurta luokkahuonetta, pieni opettajainhuone ja vahtimestarin asunto), laajennus valmistui syksyyn 1937 mennessä. Seuraava laajennus valmistui syksyyn 1946 mennessä, sitten seuraava laajennus valmistui maaliskuussa 1951 ja uudisrakennus vuonna 1962 (teksti KJ 1964 Veikko Sevio) Lukiovaiheen suunnittelu Arkkitehtitoimisto Kuttner Ky, rakentaja Rakennusliike Kulmala Oy, työt alkoivat toukokuussa 1995, peruskivi muurattiin syyskuussa ja 1-vaihe otettiin käyttöön huhtikuussa 1996, koko hankkeen lopputarkastus 18.10.1996.

Terveystalo 33 Keskuskatu 41

Suunnittelija V.Salolainen, rakennuslupa 10.11.1950, rakennettiin kunnan laskutustyönä vastaavana mestarina rkm Olavi Hakamäki kunnan seurakunnalta 50 vuodeksi vuokratulla alueella (Bollnäsin avustus)

Tontti N:o 106 13:106 (osa-alue) Keskuskatu 43 Kunnan lääkärintalo

Kunta rakensi ja talo valmistui 1923 (Nurmisen kirjassa kuva talosta 1930-luvulla, sivu 69), Parviset talossa vuodesta keväästä 1945 vuoden 1959 alkuun saakka – musiikkiopiston käytössä vuodesta 1972 alkaen. (Kuva 41.)

Tontti N:o Kauppalantalo (paloasema) Keskuskatu 45

Kunnan ja VPK:n sammutussopimus vuonna 1935, uusi paloasema vihittiin käyttöön vuonna 1938 (kuva KJ 1971, sivu 39). Kansanhuollon toimisto (Liisa Alppi) aloitti täällä (siirtyi sitten vanhalle kunnantalolle, sieltä Sampon taloon ja myöhemmin uudelle kunnantalolle). Vuonna 1940 sopimus kunnan kanssa, jonka mukaan rakennus luovutettiin kunnalle, joka laajensi taloa (VPK:lle jäi kalustohalli ja yksi huone rakennettavasta osuudesta). Kunnantaloksi vuonna 1941. Lisälaajennus vuodelta 1948. Musiikkikoululla tiloja 1960-luvun lopulta ennen kunnanlääkärintaloon muuttoa. Talo kunnostettiin kokonaan musiikkiopistoa varten 2000 - 2001. (Kuva 49.)

Tontti N:o 107 13:107 Lihantarkastamo Kauppatori 3 (nykyään Koskelan liiketalo), osalla vanhaa tonttia Yhdyspankki?

Tarkastamoa alettiin rakentaa lihantarkastuspakkoluvan saannin jälkeen 1933 (Eino Salonen urakoi) ja valmistui 1934 alussa. Lihantarkastustoiminta siirtyi Satakunnan Osuusteurastamon rakentamiin tiloihin Toivontien varteen 1962, missä Kankaanpäässä tapahtuva lihantarkastamo lopetettiin 1.3.1974. Torin varressa oleva tontti myytiin syyskuussa 1964 Jorma Koskelalle, joka tarkastamorakennuksen purkamisen jälkeen rakensi tontille liikerakennuksen (Oy..) Yhdyspankin liiketalo rakennettiin arkkitehti Jaakko Tähtisen pankin valtakunnallisten maalipiirustusten mukaan 1950-luvulla.

12:65 Kiinteistö Oy Lesti (rak.kaavakartassa Halmeen kenkätehdas) Asemakatu-Kenkätehtaankatu

Taidekoulu on toiminut talossa vuonna 1969

Rakennussuunnitelman rakennuksia:

12:41 Rajalan Meimin talo Arvontien ja Jämintien risteyksessä

Vuorenrinne 3:114 (9.101934 Frans ja Hanna Haavisto)

Määräala on ostettu Oskari ja Sofia Renforsilta. Rakennukset on purettu 1980-luvulla perikunnan toimesta.

Kangasmoisio 3:25 (10.9.1929 Edit Elisabet Pomoell, myöhemmin 21.2.1955 3:355)

Apteekkirakennus valmistui syksyllä 1929 Eino Salosen urakoimana (kuva Eeva Suomisen apteekkihistoriikki, sivu 28). Apteekkareina Pomoell 1925-42, Väinö Kaleva 1942-1947, Kustaa Hakala 1948-1954. Talossa tämän jälkeen Osuusliike Pohjankankaan myymälä, kunnalle tila siirtyi vuonna?

Kangas 3:27 (6.2.1930 Isak ja Charlotta Kangas), Lottienkuja

Myöhemmin lohottu useasti, mm. 2.5.1932 Puntala, 3:357 Liisi Pomoell (ensin virheellisesti 3:78), Laakso 3:79 (Oskari ja Sofia Renfors), Naski 3:80 Oskari ja Hanna Naski, Kangas 3:81.

Laakso edelleen 9.10.1934 3:114-115. Tilalla ollut vanhoja rakennuksia, päärakennus purettu tilan uudisrakentamisen yhteydessä ilmeisesti 1960-luvulla. Jäljellä aittarakennus nyt erillisellä tilalla Lottienkujan ja Kankaantien kulmassa. (Kuva 162).

Laakso 3:115 (9.10.1934 Oskari ja Sofia Renfors), myöhemmin 10.2.1955 Haka 3:341 (Kustaa Nikolai Haka) ja Laakso 3:342 ja edelleen 3:707-708

Kauppala on ostanut 1.6.1967 (lh 5.10.1967), ei rakennuksia.

Pirkansalo (29.03.1915 3:12) kauppakirja 12.07.1910 ja 22.06.1912 lukkarinpoika Yrjö Salokankaalle

Käsitti lukkarinleski Iisa Sallgenilla vuokralla olleen Pirkanlaakso-niminen pellon ja lisäksi em. pellon länsipuolelta viljelyskelpoista metsä- ja suomaata pinta-alaltaan 9,45 ha. Rajalinjain pituus yhteensä 1315 m. Kauppakirjan lisäyksellä on myyty erinäisiä Pirkansalon lohkoon liittyviä alueita sekä erityinen Kangasmoisio-niminen lohko lohkomistoimituksessa 22.06.1912 tehdyn pyykityksen mukaan.

Santaharju 3:34 (6.2.1930 Fiina Santaharju)

Korpela 3:69 (6.2.1930 Miina Korpela) Kuninkaanlähteenkatu

Rakennus purettu, uusi rakennus 1980-luvulla Lehmusperä.

Varmistamattoman tiedon mukaan vuonna 1925 tai 1926 alueella olevaan taloon muutti Kyynärjärveltä kivityöntekijä Fågel ja vaimonsa Iida, joilla mm. tytär Hilja (synt.1927, nykyään Stenfors). Isä Fågelin kuoltua 1930 äiti muutti nimensä tyttönimekseen Kivelä.

Norrgård 3:33 (6.2.1930 Serafia, Kalle, Nestor, Martti, Eero, Yrjö, Hilja ja Lauri Norrgård) Kuninkaanlähteenkatu

Mettälä 3:135 (6.2.1930 Mettälä 3:35 Juho ja Johanna Mettälä) Kuninkaanlähteenkatu 47 (sivussa kadusta)

9.6.1936 Agda Aliina Friman (Mettälä), Aili Maria Mettälä, Rafael Mettälä, Armas Mettälä, Aino Aleksandra Timonen (Mettälä) ja Hilja Maria Mettälä. (Kuva 232.)

Pietilä 3:39 (6..2.1930 Kalle Pietilä), Kuninkaanlähteenkatu 49

Rakennus purettu, uusi rakennus 1970-luvulla (Pakola).

Kettula 3:134 (9.6.1936 Artturi ja Vera Aili Leppänen) Kuninkaanlähteenkatu 5

Nykyisin Sainio, myös uusittu rakennuksia. (Kuva 241.)

Lallula 3:41 (6.2.1930 Eino ja Meri Salonen) ja Kankaanpään Saha (Juusteri) Kuninkaanlähteenkatu

Kauppakirja 10.06.1919 Eino Saloselle ja vaimo Merille, jolla myyty Valkosen kallion tonttialue ja sitä koskeva vanha vuokrasopimus kuoletetaan ja myyty Hautakangas niminen maa-alue. Eino Salonen sai idean sahan perustamiseen Kankaanpään Opiston rakennustöitä johtaessaan, Avoin yhtiö vuonna 1926, perustajina Eino Salonen, Martti Norkio ja Kalle Joukanen, sittemmin muutettiin osakeyhtiöksi. Sahaustoiminnan jälkeen purettu ja tilalla 1960-luvulla Kiinteistö Oy Justeerin asuntolainoitettu pientaloyhtiö.

Sahanalue 3:271 (26.8.1953 Kankaanpään Saha Oy) ks. Lallula 3:41

Hieta 3:390 (6.2.1930 Isak ja Hilma Hieta, lohkomisessa 19.4.1956 Irja Helena Hieta) Kuninkaanlähteenkadulla ennen myllyä

Tilasta myytiin määräala Kankaanpään Kauppamylly Oy:lle, josta tila Mylly II 3:389).

Helkamäki 3:38 (6.2.1930 Frans ja Hulda Helkamäki) Kuninkaanlähteenkatu

Mylly I 3:286 (26.8.1954) ja Mylly II 3:389 (19.4.1956) Kankaanpään Kauppamylly Oy, Kuninkaanlähteenkatu

Eino Salonen rakensi juuri ennen talvisotaa ajanmukaisen vehnämyllyn, siihen oli siirretty Kirkkovainion jauhomyllyn koneita.

Lehtinen 3:259 (26.8.1954 Juho Artturi ja Hilda Vilhelmiina Lehtinen) Myllärintie 2. (Itänen). (Kuva 28.)

Ameriikka 3:65 (6.2.1930 Frans Rajamäki) Myllärintie 4

Talon oli rakentanut Amerikasta tullut aviopari, jolta Rajamäki osti talon. Kauppakirja tontista 16.12.1920 kauppias Frans Rajamäelle, jolloin entinen vuokrasopimus lakkasi voimassa olemasta. Kamppi rakensi uuden talon. (Kuva 27.)

Lehtola 3:66 (6.2.1930 Henrik ja Hilda Lundman) Myllärintie 6 ja 8

Päiviket myivät kauppakirjalla 10.06.1921 merimies Henrik Lundmanille ja vaimo Hildalle tonttipalstan (ei merkintöjä vanhasta vuokrasopimuksesta eikä rakennuksista). Lundmanit olivat myös Amerikasta tulleita, Hilda alkuaan Kankaanpäästä, os. Kallela, syntyi 5.6.1877, kuoli 1954. Henrik kuoli 1946. Olivat hankkineet pienen talon Amerikasta muutettuaan (Henrik oli ollut perämiehenä kauppalaivoilla ja eläköitynyt). Henrik oli sittemmin yövartijana sahalla, Hilda hoiti kirkkokylän herrasväen hienopyykit (pesi, silitti ja tärkkäsi, teki jopa ylioppilaslakkeja).

Toivo Hanhioja osti ja lohkoi kahdeksi tilaksi (17.5.1967 Puistola 3:664 ja Lehtola 3:665), näiden välillä tilusvaihtotyyppinen lohkominen. Uudet rakennukset. (Kuva 26.)

Sointula 3:67 (6.2.1930 Armas ja Tyyne Korkeakoski) Myllärintie/Lukkarinkuja

Päiviket myivät kauppakirjalla 06.06.1922 kanttori Armas Korkeakoskelle ja vaimo Tyynelle Sointula nimisen tonttipalstan. Mauno Lehmusperä osti, purki rakennukset ja rakensi rivitalyhtiön.

Koivula 3:116 (31.10.1934 Kosti ja Eeva Ceder) Myllärintie 10

Cederit rakensivat tontin ja muuttivat nimensä Rauvolaksi. Rauvolat ostivat Salokankailta lisäalueet, joista 27.6.1956 Koivula II 3:398 ja 13.2.1967 Koivula III 3:652 (Kosti Jebets ja Eeva Aleksandra R).

Veikko Rauvola myi kiinteistöt (milloin?) Mauno Lehmusperälle, niistä rekisteröitiin tontti 214-9-X-X. Lehmusperän tytär Liisa Sharp rakensi uuden talon. Vanhat rakennukset säilyivät ja niistä oma tonttinsa 214-9-X-X. K 24-25/03.

Salagen 3:653 (13.2.1962 Risto Henrik Salo) Myllärintie 5

Alkuaan Salokangas 3:37 (6.2.1930 Yrjö ja Iida Salokangas), jolle rakentaneet. Myöhemmin tilasta 28.5.1932 Kivelä 3:84 (Iivari ja Aili Kivelä), Salo 3:85 (Paavo ja Hilda Santaharju), Laakso 3:361 (Hilma Välimäki, ensin virheellisesti 3:86) ja Salokangas 3:87 sekä edelleen 31.10.1934 Koivula 3:116 (Kosti ja Eeva Ceder) ja Salokangas 3:117 rakennussuunnitelmakartalla.

Edelleen 10.11.1950 Kallio 3:209 (Aili Esteri Niemenoja), Töyry 3:210, Rauhala 3:211, Vihreälaakso 3:212 ja Mäntylä 3:214 (itselle) ja Kaivohuone 3:213 (Juhani Eerik Laine) ja Salokangas 3:215, josta 27.9.1956 3:400.

Edelleen tilan omistuksen siirryttyä Armas Anttoni Halmeelle 13.2.1962 mm Savula 3:652 (jäänyt ilman rakennuksia) ja 3:655 (josta lohottu Salokankaiden määräala tilaksi 3:952,  jäänyt osa 3:953, jonka kaupunki osti). (Kuva 20 ja 21.)

Salo 3:582 (28.5.1932 rekisteröity virheellisesti tilana 3:85, Paavo August ja Hilda Maaria Santaharju) Kaisankatu 6

Nro annettu muulle tilalle, lohkomisen 27.6.1964 rekisteröinnissä nro 3:582. Rakennus ei asuinkäytössä kymmeniin vuosiin. Ammattikoulu osti ja purattaa rakennusta. (Kuva 104.)

Moise 3:581 (27.6.1964 Ulla Mirjam Santaharju) Kaisankatu 8

        (Kuva 101.)

Männistö 3:85 (27.7.1931 Emil ja Alma Männistö)

Katajisto 3:143 (27.7.1931 Katajisto 3:88 Juho Anna Maria Aalto)

Tästä muodostettu 26.1.1939 (?) Metsola 3:142 (Lauri ja Sylvi Maria Korsman) ja Katajisto 3:143 (Immeri Nyyrikki ja Tyyra Linda Halmela), josta edelleen 9.10.1950 Koskinen 3:205 (Eino Armas ja Eevi Aliisi Koskinen) ja Katajisto 3:206.

Kuoppala 3:89 (27.7.1931 Antti Kuoppala)

Mäkinen 3:90 (27.7.1931 Emil ja Ida Mäkinen)

Rajamäki 3:91 (27.7.1931 Frans ja Ida Lepistö)

Niemi 3:92 (27.7.1931 Juho ja Hilja Niemi) Kuninkaanlähteenkatu 57, Helkamäki

Friman 3:687 (27.7.1931 3:93 Miina Friman) Mettälänkatu 59

Tästä 9.7.1968 Heinonen I 3:686 (Veli Valtter Heinonen) ja Niemi 3:687 (Niilo ja Fanni Niemi), nykyään myös uusi rakennus Kunvik.

Heinonen I 3:686 (9.7.1968 Veli Valtter Heinonen) Mettälänkatu 61

Yhteiskäyttö tilan 3:643 kanssa

Heinonen 3:644 (29.8.1966 Veli Valtter Heinonen) Mettälänkatu 61

Yhteiskäyttö tilan 3:686 kanssa. (Kuva 244.)

Aho 3:644 (27.7.1931 3:94 Jaakko ja Aliina Ahonen, 29.8.1966 Atte Arvid ja Anja Solveig Kallioniemi) Mettälänkatu 63

(Kuva 249.)

Kärki 3:122 (18.2.1935 Oskar ja Aino Kärki), aiemmin 3:96, 3:24 ja 3:2

Isosalo II 3:139 (8.11.1938 Isosalo II 3:139 Aimo Päivike)

Tästä 5.6.1952 Rahala 3:230 (Toivo Into Kallio) ja josta yhdistämällä 3:986, Sahala 3:231 (Artturi ja Veera Leppänen) ja josta 17.11.1953 lohkomalla Maitola 3:251 (Kankaanpään Osuusmeijeri) ja yhdistämällä 3:986, sekä Isosalo II 3:232 (edelleen 11.1.1951 Toros 3:337 (Toivo Kustaa Soini), Urheilu 3:338 (Kankaanpään Urheilijat ry), Penttilä 3:339 (Aarno Julius ja Asta Edit Päivike) ja Isosalo 3:340 ja edelleen 3:381-3:382, edelleen 3:947-948).

Haavisto 3:140 (8.11.1938 Aarno Julius Päivike)

Tästä 3.11.1952 Metsähalli 3:233 (W.Rosenlew & Co Aktiebolag) ja Haavisto 3:234, edelleen useita muodostuksia.

Metsola 3:142 (26.1.1938 Lauri ja Sylvi Margit Korsman)

Ylänkö 3:144 (28.9.1939 Frans Viljami ja Fanni Maria Kulmala) Opistonkatu 2,

Puusepänliike, tontti 214-5-381-2 (missä sittemmin Hamsteri ja S-Market).

Kaapela II 3:146 (28.9.1939 Iisakki Nestori ja Emilia Kaapela) Veeranpolku (pikkupappilan takana)

Venetmäki 3:147 (28.9.1939 Artturi ja Vera Aili Leppänen)

Artturi Leppänen rakensi juuri ennen sotia (1937-38) perheelleen asunnoksi.

Harmaalinna 3:148 (28.9.1939 Kalle Armas ja Tyyne Syrilla Viitanen) Knuuttilankatu 18

(Kuva 256.)

Mäntysalo 3:150 (28.9.1939 Niilo Artturi Alanappa ja Jaakko Gabriel Soini) Knuuttilankatu 20

(Kuva 255.)

Ylinen 3:151 (28.9.1939 Eino Jalmari ja Senja Aleksandra Ylinen) Knuuttilankatu 24

Kalliola 3:152 (28.9.1939 Konstantin ja Kristiina Tamminen) Knuuttilankatu 21

Rakennus purettu, uusi rakennus.

Nevanpää 3:158 (14.8.1942 Konstantin ja Kristiina Tamminen) Knuuttilankatu 29

Tontti 214-6-402-10. (Kuva 335.)

Kivelä 3:159 (14.8.1942 Väinö Johannes ja Tyyne Maria Kivelä) Knuuttilankatu 27

(Kuva 333.)

Vuori 3:163 (25.9.1942 Tylli Kerttu Lehtinen), 3:597-598 Knuuttilankatu 20

(Kuva 255.)

Toimila 3:164 (25.9.1942 Juho Antton Juhantalo) Knuuttilankatu 19

(Kuva 325.)

Talliviita 3:166 (6.4.1945 Vande Viljam Talliviita) Knuuttilankatu 25

(Kuva 330.)

Koivikko 3:172 (21.4.1948 Taisto Urho Oskari ja Iris Linnea Katava) Veeranpolku 6

Savimäki 3:176 (19.5.1949 Veikko Huuska) Veeranpolku 4

Oralinna 3:177 (19.5.1949 Valtteri Samuli Kulmala) Veeranpolku 2

Mäkirinne 3:178 (19.5.1949 Anttoni Hakamäki ja Eino Viljami Räikkälä)

Yhdistäen lohkomisessa 3:917-918 jäänyt 3:918 Asemakatu?

Louhela 3:179 (19.5.1949 Kelpo Antero Toivonen) Asemakatu 30

Honkalinna 3:180 (19.5.1949 Rauni Pirkko Tellervo ja Marja-Liisa Lehtimäki) Asemakatu?

Metsähovi 3:181 (19.5.1949 Armas Tuure ja Tyyne Anelma Päivike) Asemakatu

Kallionsivu 3:183 (20.9.1949 Oiva Johannes ja Aune Helena Lindstedt) Jussilantie

Mäensivu 3:185 (20.5.1950 Hilma Maria, Viljo Vilhelm, Mikael, Seppo, Aaro Johannes, Anna-Liisa, Annikki Maria ja Kalervo Matias Kangas sekä Taimi Elisabet Niittymies) Kankaantie 9

(Kuva 171.)

Heinonen 3:186 (20.5.1950 Ingrid Maria Heinonen ja Sakari, Samuli, Sauli ja Seija Orvokki Kangas) Setälänkatu 3

Sittemmin Olavi Raittila, joka myi Keskolle, talo purettiin K-Marketin parkkialueena (Koivikkotie 4)

Lehistö 3:445 (30.8.1954 3:288 Sakari, Sauli, Samuli ja Seija Orvokki Kangas ja Sinikka Kankaan oikeuden omistajat ja 2.7.1959 Sakari Kangas) Setälänkatu

Saloranta 3:188 (7.6.1950 Matti Adolf ja Helmi Linnea Saloranta) Kuninkaanlähteenkatu 11 (ennen 9)

Myöhemmin Lampinen & Piela ostivat, sitten kaupungille. Romaniasuntona, purettiin vuonna X ja myytiin vuonna X Loukkalahti & Hautalalle tonttiosuudeksi.

Laakso 3:189 (7.6.1950 Svante Eemil ja Martta Aleksandra Liimu) Kuninkaanlähteenkatu 11

Else Liimun perintö valtiolle, joka myi sen huutokaupassa vuonna 199X Juhani Loukkalahdelle tonttiosuudeksi. Rakennus purettiin.

Havulinna 3:190 (7.6.1950 Väinö Johannes ja Tyyne Maria Kivelä) Kuninkaanlähteenkatu 13

Maanmittausinsinööri Taisto Katava on asunut talossa ja pitänyt siinä toimistoaan. Nykyään Hautahalme Tuure ja Leena. (Kuva 170 ja 180.)

Tontti N:o 1 3:191 (7.6.1950 Armas ja Tyyne Päivike) Kuninkaanlähteenkatu 15

(Kuva 181.)

Tontti N:o 2 3:192 (7.6.1959 Armas ja Tyyne Päivike) Kuninkaanlähteenkatu 17

(Kuva 183.)

Tontti N:o 3 3:193 (7.6.1950 Armas ja Tyyne Päivike) Kuninkaanlähteenkatu 19

Yli-Kauhaluoma Aaro. (Kuva 185.)

Tontti N:o 4 3:194 (7.6.1950 Armas ja Tyyne Päivike) Kuninkaanlähteenkatu 21

Simo Rajahalme. (Kuva 187.)

Tontti N:o 5 3:195 (7.6.1950 Armas ja Tyyne Päivike) Kuninkaanlähteenkatu 23

(Kuva 188.)

Tontti N:o 6 3:196 (7.6.1950 Armas ja Tyyne Päivike) Kuninkaanlähteenkatu 25

Voitto Siltanen. (Kuva 190.)

Moilanen 3:197 (7.6.1950 Jaakko Herman ja Tyyne Moilanen) Kuninkaanlähteenkatu 27, Naapurinkatu 1

(Kuva 192.)

Seppälä 3:198 (7.6.1950 Toivo Viljami ja Eila Auroora Seppälä) Naapurikatu 3

(Kuva 194.)

Lehto 3:199 (7.6.1950 Kalle Henrik ja Mirja Katariina Lehto) Naapurikatu 5

(Kuva 196.)

Mäntylä 3:200 (7.6.1950 Niilo Ilmari ja Martta Justiina Grönman) Naapurikatu 7

(Kuva 197.)

Tontti N:o 7 3:201 (7.6.1950 Armas ja Tyyne Päivike) Naapurikatu 9

(Kuva 201.)

Tontti N:o 8 3:202 (7.6.1950 A ja T Päivike) Naapurikatu 11

(Kuva 202.)

Tontti N:o 9 3:203 (7.6.1950 A ja T Päivike) Naapurikatu 13

(Kuva 205.)

Koskinen 3:205 (9.10.1950 Eino Armas ja Eevi Aliisi Koskinen), tilasta 3:143

Katajisto 3:206 (27.3.1931 3:88 Juho ja Anna Maria Aalto, 16.1.1938 3:143 ja 6.11.1950 Immeri Nyyrikki ja Tyyra Linda Halmela)

Saloharju 3:207 (6.11.1950 Paavo Armas ja Eine Eeva Irene Mukkala)

Kallio 3:209 (10.11.1950 Aili Esteri Niemenoja) Kaisankatu 7

Vain pieni talousrakennus, joka purettu.

Töyry 3:210 (10.11.1950 Yrjö Eemil ja Iida Sofia Salokangas) Kaisankatu 5

(Kuva 109.)

Rauhala 3:211 (10.11.1950 Yrjö Eemil ja Iida Sofia Salokangas) Kaisankatu 3

(Kuva 114.)

Vihreälaakso 3:212 (10.11.1950 Yrjö Eemil ja Iida Sofia Salokangas) Kaisankatu 1, Myllärintie

(Altti Harju) (Kuva 15.)

Kaivohuone 3:213 (10.11.1950 Juhani Eerik Laine) Myllärintie 14 (Lukkarinkujan risteys)

Yhteiskäyttö tilan Mansikkala 3:395 kanssa, rakennusaikainen omistaja Bruuno Rikhard Mansikkamäki, rakentaja Arvo Juhantalo 1950-luvun alussa. Sittemmin omistajia Kiviranta ja Santaharju, nykyään.

(Kuva 19.)

Mäntylä 3:214 (10.11.1950 Olavi ja Signe Marjatta Salokangas) Lukkarinkuja 4

Liisukka 3:443 (9.6.1959 Onni Armas Jaakkola) Liljanraitti

Pajula 3:444 (29.3.1951 3:291 ja 6.9.1959 Frans Emil ja Eevi Ester Pajunen) Liljanraitti

Kyyhkynen 3:221 (29.3.1951 Lilja Elisabet Kyyhkynen) Liljanraitti

Rakennus purettu.

Helkamaa 3.222 (29.3.1951 Kaarle Oskari ja Lauri Valfrid Helkamäki) Liljanraitti

Lahjala 3:223 (29.3.1951 Lahja Anna Margareta Lindgren) Liljanraitti

Saunamäki 3:225 829.3.1951 Veijo Aatto Johannes Ervelä) Liljanraitti

Rahala 3:230 (5.6.1952 Toivo Into Kallio) Asemakatu (meijerin tonttia)

Metsähalli 3.233 (3.11.1952 Rosenlew) Rautatienkatu

Ahonen 3:239 (14.4.1953 Eevi Aliina Vilhelmiina Ahonen) Mettälänkatu 58

Laakso 3:240 (14.4.1953 Eino Nestori Rajalaakso) Mettälänkatu 56

Metsäniemi 3:241 (14.4.1953 Arvo Jalmari Kivelä) Mettälänkatu 50

Hakala 3:242 (14.4.1953 Jaakko Viljami Hakala) Mettälänkatu 46

Kytölä 3:244 (25.6.1953 Aarne Väinö Jaakko ja Aili Helena Kassila) Jämintie

Rakentamaton ennen korttelin tontinmuodostusta.

Keskikytö 3:245 (25.6.1953 Arvo Johannes Juhantalo)

Jämintie, Rauno Mansikkamäki

Koivukallio 3:247 (24.10.1953 Jorma Osvald ja Liisa Helena Säiläkivi)

Ruokojärvenkatu, tontti rekisterissä.

Maitola 3:251 (17.11.1953 Kankaanpään Osuusmeijeri) Asemakatu

Sahala 3:252 (5.6.1952 3:231 ja 17.11.1953 Artturi ja Veera Aili Leppänen) Asemakatu

Myöhemmin vastaanottoasuntola ja taidekoulu, sittemmin Juha-kenkä ja edelleen ammattikurssikeskus.

Kangassalo 3:263 (26.8.1954 Kauko Usko Ilmari ja Eini Elisabet Sävilampi) Metsästäjänkatu 4

(Kuva 212.)

Untola 3:264 (26.8.1954 Unto Oskari Liimu) Kuninkaanlähteenkatu 33 ja Metsästäjänkatu 2

(Kuva 215.)

Pietarila 3:265 (26.8.1954 Lyyli Pietarila) Kuninkaanlähteenkatu 35 ja Mestarinkatu 1

(Kuva 216.)

Lähteenmäki 3:266 (26.8.1954 Martti Nikolai ja Armi Maria Lähteenmäki) Mestarinkatu 4

(Kuva 221.)

Ervilä 3:267 (26.8.1954 Ervi Olavi Valdemar ja Elli Maria Toveri)

Kuninkaanlähteenkatu 37 ja Mestarinkatu 2

(Kuva 222.)

Kaivo 3:268 (26.8.1954 Kankaanpään Osuuskassa)

Korttelin 34 osiksi.

Tervola 3:269 (26.8.1954 Eino Daniel ja Hilja Maria Tervonen)

Kalle Joukanen rakensi talon Pohjanlinnan rakentamisen jälkeen 1940-luvun puolivälissä. Talossa oli mm. Satakunnan kansantoimitus ja siinä asui alkuvaiheessa Joukasen tytär Kaisa Kangas miehensä Lauri Kankaan kanssa. Säiläkivet yläkerrassa, josta muuttivat omaan taloon 1954. Talossa sittemmin Tervosen sekatavaraliike. Osuuspankki osti tonttimaat ja kaupunki rakennuksen Paasikivenkatua varten.

Saalemi 3:270 (26.8.1954 Emma Joutsenlahti ja Aleksanteri Joutsenlahden oikeuden omistajat)

Nummelan tilalla 3:47 olleen Kahvituvan lisäalue, Torikadun taustaa

Kankaristo 3:272 (26.8.1954 Iivari ja Aili Ilona Kankaristo) Tällärinkatu

Rakennus purettu 1990-luvulla.

Toveri 3:274 (26.8.1954 Elsa Lyydia Toveri ja Johannes Toverin oikeudenomistajat) Kuninkaanlähteenkatu 24

Voipio 3:275 (26.8.1954 Pentti Eerikki ja Anja Helena Voipio) Tikkikuja?

Jylli 3:276 (26.8.1954 Mauno Bernhard Jylli) Knuuttilankatu 17

(Kuva 326.)

Helminen 3:277 (26.8.1954 Elsa Helvi Matilda Helminen ja Kosti Robert Helmisen oikeudenomistajat) Knuuttilankatu 10

Yhteiskäyttö tilan 3:355 kanssa. Asunnot ja autotallit (Tutti). (Kuvat 267 ja 268.)

Inkinen 2:278 (26.8.1954 Aino Inkinen) Knuuttilankatu 12

(Kuva 264.)

Nurmi 3:279 (26.8.1954 Allan Sakarias Nurmi) Knuuttilankatu 14

(Kuva 262.)

Tamminen 3:280 (26.8.1954 Arvo Viljami ja Elsa Elisabet Tamminen) Knuuttilankatu 16

(Kuva 260.)

Paunu 3:281 (26.8.1954 Laajan Linjat Oy) Knuuttilankatu

Rakentamaton.

Veromaa 3:282 (26.8.1954 Anna Eliina Veromaa ja Sven Yrjö Veromaan oikeudenomistajat) Asemakatu 14

Asemantie 3:283 (26.8.1954 Kankaanpään Osuuskauppa) Asemakatu 10 (Rajala)

Koivukallio 3:284 (26.8.1954 Aili Aleksandra Nuutinen ja Tarmo Toivo Johannes Majakangas) Myllärintie 16 (Lukkarinkujan risteys)

Nuutinen rakennutti 1940- ja 1950-luvun taitteessa kirvesmiesporukalla. Nykyinen omistaja vuodesta 1972 Paavo Kierikka. (Kuva 14.)

Vesitorni 3:285 (26.8.1954 Artturi Leppänen)

Kk 26.05.1923. Hjalmar Päivike-Arttur Leppänen. Viheriälaakson lähde sorakuopassa, lähteestä johdettiin puuputkilla vettä Leppäsen kiinteistöihin ja eräisiin yksityisiin kiinteistöihin. Vesitornin rakensivat Leppäsen pojat vuonna 1941, jolloin saatiin painetta.  Myöhemmin voitiin vettä johtaa mm Säästöpankin taloon (Säästökulma), purettu 2004.

Tuomirinne 3:603 (30.8.1954 3:291 Hilma Ester Mattila) Kankaantie 3

Aikanaan useita lohkomisia, nykyään Kristiina Mattila), asuinrakennus valmistunut tammikuussa 1946. (Kuva 148.)

Kotimaa 3:525 (30.8.1954 3:290 Hulda Maria Välimäki)

Useita lohkomisia, nykyään Aino Regina Humala.  Ei rakennuksia.

Kotapelto 3:940 (30.8.1954 3:292 Hilja Aleksandra Lindholm) Lottienkuja 4

Aikaisemmin useita lohkomisia, nykyään Jouko Kangas. (Kuva 155.)

Mansikkala 3:395 (12.5.1956 Bruuno Rikhard Mansikkamäki) Myllärintie 14 (Lukkarinkujan risteys)

Yhteiskäyttö tilan Kaivohuone 3:213 kanssa.  Rakennettu 1950-luvun alussa, rakentajana Arvo Juhantalo. Sittemmin omistajia Santaharju ja Kiviranta, nykyään n. vuodesta 200x.

Lehto 3:298 (11.11.1954 Veikko August ja Elvi Maria Elisabet Lehto) Mettälänkatu 54

Luosalo 3:299 (11.11.1954 Lauri Aulis Vilhelm Luosalo) Mettälänkatu 52

Kivikko 3:300 (11.11.1954 Yrjö Rafael ja Lilli Elvi Hjördis Kipari) Mettälänkatu 48

Katajamäki 18 (17.11.1954 3:302) Yhdistetty eräiden muiden tilusten kanssa taloksi 18, Pistokatu.

Toivola 3:304 (17.11.1954 Katri Vartio) Taistonkatu 7

Pajuniemi 3:305 (17.11.1954 Mauno Ilmari Pajuniemi) Taistonkatu 10

Kalliomäki 3:343 (18.2.1955 Suomen valtio) Mettälänkatu 65

Armas Liimu rakensi vuonna 1951 talon perheelleen. Heikki Hautaviita lisäsi rakennuksen samalle tilalle vuonna 2002? (Kuva 250.)

Tuohikorpi 3:307 (19.11.1954 Pentti Olavi ja Aili Anna Tuohikorpi) Knuuttilankatu 13

(Kuva 313.)

Vilanti 3:308 (19.11.1954 Juho Petter ja Maria Loviisa Vilanti) Knuuttilankatu 11

(Kuva 322.)

Ollila 3:309 (19.11.1954 Oiva Emil Ollila) Sarvannontie 21 (myös Kruununojankatu 3)

(Kuva 318.)

Riikonen 3:310 (19.11.1954 Raimo Armas ja Margareeta Riikonen) Sarvannontie 19

Myös Kruununojankatu 5. Rakennettu 1954-55. Nykyään vuodesta 1992 omistajina Erkki ja Tea Tuovila. (Kuva 320.)

Seppälä 3:311 (19.11.1954 Manne ja Hilkka Helena Seppälä) Kruununojankatu 7

(Kuva 321.)

Lyhykäinen 3:312 (19.11.1954 Martti ja Aune Aarnevi Lyhykäinen) Kruununojankatu 9

(Kuva 302.)

Humala 3:313 (19.11.1954 Soini Johannes ja Aino Regina Humala) Kankaantie 7

(Kuva 178.)

Kannokko 3:314 (19.11.1954 Hulda Maria Välimäki) Kruununojankatu 11

(Kuva 301.)

Kontula 3:315 (19.11.1954 Hulda Maria Välimäki) Kruununojankatu 13

Kuva 298.

Notkola 3:316 (19.11.1954 Hulda Maria Välimäki) Kruununojankatu 15

Mauno Jylli, ei rakennettu.

Nevala 3:317 (19.11.1954 Hulda Maria Välimäki) Kruununojankatu 17

Mauno Jylli, ei rakennettu.

Harju 3:318 (19.11.1954 Hulda Maria Välimäki) Kruununojankatu 19

(Kuva 297.)

Nimetön 3:319 (19.11.1954 Hulda Maria Välimäki) Sarvannontie 12

(Kuva 287.)

Peltola 3:320 (19.11.1954 Hulda Maria Välimäki) Koskenniemenkatu 16

Pääosa tontiksi 214-2-154-11 19.11.1991.

Ojala 3:321 (19.11.1954 Hulda Maria Välimäki) Koskenniemenkatu 14

Purola 3:322 (19.11.1954 Hulda Maria Välimäki) Koskenniemenkatu 12

Sarvamaa 3:326 (3.1.1955 Viljo Vieno ja Anna Fanny Helena Vesa) Sarvannontie 10

(Kuva 290.)

Ahjola 3:327 (3.1.1955 Kalle ja Anna Maria Myllyniemi) Lottienkuja 11

Kalle Myllyniemi oli seppä, rakennettu 1949. (Kuva 277.).

Marttila 3:328 (3.1.1955 Heikki Arvi ja Hilkka Viktoria Karvinen) Sarvannontie 8 (Alitalo)

Osmo 3:329 (3.1.1955 Osmo Lilja) Lottienkuja 7 ja 9

Ei rakennettu.

Koivula 3:330 (3.1.1955 Arvo Johannes ja Sally Emilia Anttila) Koivikkotie11

(Kuva 136.)

Mäntykangas 3:332 (4.1.1955 Suomen valtio) Knuuttilankatu 9

Tielaitoksen tukikohta, sittemmin kaupunki osti tilan rakennuksineen.

(Kuvat 269 ja 319.)

Koivukulma 3:333 (4.1.1955 Lempi Ilona Kujanpää) Lottienkuja 15

Rakennettu kirvesmiestyönä asevelityyppipiirustusten mukaan 1951. Peruskorjaus 1980-luvulla, jolloin valkoinen tiiliverhous ym (tekijänä Eino Ehto). Palkittu piha. (Kuva 184.)

Halminen 3:334 (4.1.1955 Toivo Jalmari ja Airi Esteri Halminen) Lottienkuja 13

Toivo Halminen oli taksimies. Rakennettu 1950. Kuva 280.

Kankaanlaita 3:335 (4.1.1955 Tyyne Maria Kivelä) Kankaankatu 6

(Kuva 152.)

Toros 3:337 (11.1.1955 Toivo Kustaa Soini) Rautatienkatu

Nykyään tonttina (Lankoski).

Urheilu 3:338 (11.1.1955 Kankaanpään Urheilijat ry)

Kaupunki osti, pääosa tontteina.

Kalliorinne 3:345 (18.2.1955 Aake Yrjö Hatakka) Asemakatu 26

Sittemmin Sillanpää.

Kivikko 3:346 (18.2.1955 Vappu Elisa, Aarne Kalevi ja Einari Karjalainen) Asemakatu 24

Kaupunki osti tilan rakennuksineen ja purki rakennuksen.

Rasti 3:347 (18.2.1955 Suomen valtio) Larumonkatu 7

Aaltonen 3:348 (18.2.1955 Lahja Kyllikki Aaltonen) Larumonkatu 5

Jyrkinmetsä 3:349 (18.2.1955 Lauri ja Irja Irene Kyllikki Voipio) kaupungintaloa vastapäätä

Kaupunki osti rakentamattomana 1970-luvulla.

Kujansuu 3:350 (18.2.1955 Suomen valtio) Lukkarinkuja 3 (Salo)

Latva 3:351 (18.2.1955 Suomen valtio) Lukkarinkuja 5 (Huhtamäki)

Santa 3:352 (18.2.1955 Suomen valtio) Lukkarinkuja 7 (Hieta)

Oksanen 3:353 (18.2.1955 Kankaanpään seurakunta) Veeranpolku

Rakentamaton, osa pikkupappilan tonttia.

Korhonen 3:355 (21.2.1955 Juho Heikki ja Aino Vilhelmiina Korhonen) Knuuttilankatu 10

Yhteiskäyttö tilan 2:277 kanssa. Asunnot ja autotallit (Tutti).

Kujansuu 3:364 (14.4.1955 Pentti Henrik Kujansuu)

???

Takaveräjä 3:370 (10.5.1955 Tuomas ja Else Irene Lilja) Ruokojärvenkatu 12.

Tontti Mooravainion peltopalsta, jonka Frans ja Anni Lilja olivat ostaneet Päivikeltä vuokra-alueensa kaupan yhteydessä. Myivät tämän 0,14 ha suuruisen palstan tyttärelleen Elselle ja tämän miehelle Tuomas Liljalle rakennustontiksi.

Talon suunnitteli Else Liljan veli Kalle Räike. Rakensi Tuominiemen kirvesmiesporukka, valmistui 1958.

Suikale 3:371 (10.5.1955 Ahti ja Helmi Irene Lilja) Tannerinkatu

Jaakkola 3:373 (22.7.1955 Onni Armas Jaakkola) Tannerinkatu (Kankaro)

Kaupunki osti kiinteistön 1980-luvulla ja osittaisen tulipalon jälkeen purki rakennuksen.

Hautamäki 3:374 (22.7.1955 Vieno Olavi Hautamäki) Liljanraitti

Viljanen ja Murotie myivät kaupungille 1980-luvulla,   taidekoulun rakentamiseen liittyen rakennus purettiin.

Perälä 3:375 (22.7.1955 Tuomo Leevi Aleksanteri Perälä) Liljanraitti

Rakentamaton, kaupunki osti vaihtona Pajuniemeltä taidekoulun tontin muodostamiseksi.

Peurala 3:385 (10.4.1956 Voitto Sakari Peurala) Koivikkotie 10

(Kuva 140.)

Ammattikoulu 3:391 (12.5.1956 Kankaanpään kunta) Kuninkaanlähteenkatu 16

Ammattikoulukuntainliiton perustava kokous 12.10.1954.  Suunnittelusop. maalisk 1955 MKR Holopainen. Harjannostajaiset 30.10.1956 (kuka on tiilirakentamisen isä?). Ammattikoulua ryhdyttiin rakentamaan kunnan luovuttamalle tontille syksyllä 1956.  Koulutoiminta alkoi syksyllä 1957.

Seurasivat: oppilasasuntola 1958, yhdistetty voimistelu- ja juhlasali ja siihen liittyvät tilat 1961-62, autohallirakennus 1967-68 ja metallihalli1978.

Kauppaoppilaitos 1964-65 ja sen laajennus 1981-82 sekä tilat metsäopetukselle 1983-84. Kauppaoppilaitoksen toiminta alkoi ammattikoulun tiloissa kauppakoulukurssina syksyllä 1962, metsäopetus Kullaan metsäoppilaitoksen alaisena ammattikoulun tiloissa syksyllä 1979. Asuntola. (Kuva 11.)

Pirtti 3:642 (alkuaan 3:132 6.8.1935 Hilda Maria Huhtamäki, 3:642 16.8.1966) Opistonkatu.

Päiviket myivät kauppakirjalla 04.06.1919 palstatilaksi Pirtinmäki nimisen maa-alueen Tapalan rajalta Helsingistä olevalle toiminimelle Kotiteollisuus O.Y. Pirtti Hemslöjds A.B, ostajan puolella allekirjoittajina Karl Lindenkranz (suku allekirjoitus epäselvä) ja V.Heinonen. Alkuaan kotiteollisuusliike Pirtin hirsirakenteinen kutomo- ja värjäämörakennus, jossa kaksi tilavaa huonetta. Yhteislyseo aloitti siellä toimintansa vuonna 1928.

Harri 3:641 (16.8.1966 Esko Sakari ja Eila Marjatta Kontiainen) Opistonkatu 4

Tenniskenttä.

Kunnanlääkäri Vainio ja eläinlääkäri Muttonen rakensivat tenniskentän korkeine verkkoaitoineen nykyisen Osuuspankin taakse männikköön vuonna 1928.

Reiman vanha teollisuustontti ja päiväkoti Jalava.

Puinen teollisuushalli Rautatien kadun varressa (nykyisen paloaseman paikalla) purettiin 1998, purkamisesta Autiolla tallenne. Päiväkoti rakennettiin Reima-Pukine Oy:n toimitusjohtaja Olavi Jalavan asunnoksi arkkitehtitoimisto Lappi-Seppälän suunnitelman mukaan. Kunta osti vuonna 1970 ja muutti päiväkodiksi.

Uusi eläinlääkäritalo, Kangasmaa 3:630 (alkuaan 12.5.1956 3:392 kunta) Tannerinkatu

Valmistui 1964, pääurakoitsija Rakennusliike Vankka Viitasalo (kaupungintalo samalla tilalla).

Pääterveysasema Tapalankatu 20

Kuntainliitto rakensi. Suunnittelu arkkitehtitoimisto Veikko Voutilainen & Co. Aloitus 10.7.1984, valmistui loppukesällä 1986. 6000 m2, laajennus 784 m2 valmistui keväällä 1992.

Kuntoutuskeskus Kelankaari

Rakentaminen alkoi keväällä 1989, harjannostajaiset 19.10.1990.

Linnankatu 1

Kankaanpään Seutu omiin tiloihin kesällä 1986

Ilmarisenkadun-Tapalankadun (Opistontien) alueen rakennuksia vuodelta 1948 nuorisoseura juhlakulkueineen, kuva Kankaanpään Joulu 1988, sivu 41.

Asema ja rautatiesilta

Sosdem-maakuntajuhlan juhlakulkue rautatiesillan luona Järvenmäen kalliolle menossa heinäkuussa 1934 (kuva Ty:n historia sivu 83). Porin-Haapamäen radan vihkiäiset Kankaanpäässä 12.11.1938.

214-1-34-8 (TR 1.9.1970) Torikatu 1

Ei tällä hetkellä rakennuksia. Tontin alueella ennen apteekki, katso Haka 3:341.

214-1-34-7 (TR 13.5.1975) Torikatu 3 Kiinteistö Oy Varsalinna

Tontin alueella ennen eläinlääkärintalo, katso Asuntola 3:43. Elementtityö Oy rakensi vuonna 197X Kankaanpään Osuuskaupan marketmyymälälle tilat ja siihen liittyvät asuinkerrokset

214-1-34-6 (TR 11.10.1974) Torikatu 5 Kiinteistö Oy Järvi-Jussi

Elementtityö rakensi vuonna 197X mm Alkolle ja Kelalle toimitilat ja niihin liittyvät asuinkerrokset.

214-1-34-5 (TR 13.7.1971) Torikatu 7 Kiinteistö Oy Tiilitopi

214-1-34-4 (TR 5.5.1971) Torikatu 9 Kiinteistö Oy Soihtula

214-1-34-3 (TR 20.9.1971) Torikatu 11 (Osuuspankki-Peltolinna ?)

214-1-34-2 (TR 22.1.1971) Torikatu 13 Kiinteistö Oy Antura

214-1-34-1 (TR 15.12.1975) Torikatu 15 Kiinteistö Oy Lapikas

 

TUTKITTAVIA

Kauppias Strömstenin talo, jossa puhelinkeskus aloitti.

Kirkkoväärti Österlundin talo, jossa sivuapteekki oli vuosisadan vaihteen tienoilla.

Jyrän mylly Kankaanpään Joulu 1993 sivut 30-31.

Kansanopisto, ensimmäinen rakennus rakennettu vuonna 1909, paloi 7.5.1925, asuntola ja ulkorakennus säilyivät. Uuden päärakennuksen suunnitteli arkkitehti E.Paalanen, talon urakoi Eino Salonen, vihkiäisjuhla 4.11.1928, koulu alkoi 1.11.1928.

Taidekoulu, suunnittelijat arkkitehdit Sinikka Kouvo ja Erkki Partanen.

Jäähalli rakennettiin vuonna 1993.

Vatajankosken Sähkö Oy perustettiin vuonna 1925 ja alkoi jakaa sähköä vuonna 1926.

Karjalankadun koulu

Kirkonkylän koulua käytiin ennen uuden koulun valmistumista kuudessa eri paikassa: Vanhalla koululla, vanhalla kunnantalolla, sen pihalle tuodussa rakennuksessa ("Keskuskoululla"), pappilan tuparakennuksessa, Rytilän pankkihuoneissa ja työväentalon ravintolahuoneissa

Kunnanvaltuusto hyväksyi 13.6.1946 koulun uuden tontin ostettavaksi, mutta seurakunta ei voinut sitä myydä. Tontista tehtiin vuokrasopimus ( ). Koulusta tilattiin kolmelta arkkitehdiltä luonnospiirrokset ja valtuusto päätti rakentaa koulun H.K.Vainiolta tilattavien piirustusten mukaan. Rakennuslupa joulukuussa 1951. Rakennusmestari O. Suoramaa on valmistanut talon, harjannostajaiset olivat 12.9.1952 ja koulu oli valmis luovutettavaksi 13.8.1953. Vihkiäiset 18.19.1953

 

MUITA TEKSTIOSUUKSIA

Torpista ja mäkitupa-alueista (Haataja)

Maakaaressa (MK 4:9) ja oikeudenkäymiskaaressa (OK 20:3) oli säännökset veronalaisen maan vähentämiskiellosta (myynti, vaihto tai muu luovutus). Mutta näiden säännösten voimassa olessa ryhdyttiin käyttämään vuokramuotoa keinona lisätä viljellyn maan määrää, helpottaa työvoiman puutetta ja lisätä väestön lukumäärää. Jo vuosina 1743, 1757 ja 1762 talonpojalle annettiin lupa antaa osia tilastaan torppina ja mäkitupa-alueina. Vuokraamisen tuli tapahtua ehdoilla, joilla tilan pystyssä pysyminen ei käynyt sen vuoksi vaaranalaiseksi, s.o. pidättämällä taloon luovutettua etua vastaava vuokranmaksu. Jopa ns "perintötorppien" muodostaminen katsottiin 1767 mahdolliseksi eli siis perintöosaa vastaava osa tiluksista voitiin antaa ulkotiluksista ikuisesti perillisen ja tämän jälkeläisten hallittavaksi. Vuonna 1800 ensin lampuotitilan ja 1864 myös talonosan vuokraan säädettiin kuitenkin 50 vuoden rajoitus, jolloin perintötorppien antaminen lakkasi (Kankaanpäässä ei ollut lampuotitiloja).

Vuoden 1864 asetuksen mukaan voitiin sitten sallia myös määräalan luovuttaminen isojaolla jaetusta talosta (tällä säännöllä ei ollut Kankaanpäässä merkitystä), mutta tämä säännös kumottiin jo vuonna 1895.

Asetus jakolaitoksesta 1916 ja laki vuokra-alueiden lunastamisesta 1918 sääti järjestelmän torppien ja mäkitupa-alueiden lunastusmenettelystä ja tiloiksi muodostamisesta.

Torpat ja mäkituvat olivat taloihin kuuluvia vuokra-alueita, joiden eroina oli käyttötarkoitus: torpat oli vuokrattu sekä asumista että peltoviljelyä varten, mäkituvat vain asumista varten. Pinta-alarajana oli viljellyn maan osalta noin kaksi hehtaaria, jolloin torpan viljeltyyn maahan laskettiin myös tonttimaaosuus (Mäkipää).

 

Lähteitä:

Eeva Suominen: Apteekki Kankaanpäässä 90 vuotta, Kankaanpään Painopalvelu Ky 1995

Jouko Nurminen: Kansanterveystyön vaiheista Pohjois-Satakunnassa, Kankaanpään Painopalvelu Ky 1997

Ympäristöministeriö: Kankaanpään kulttuuriympäristöohjelma, Sinari Oy 1997

Kyösti Haataja: Maanjaot ja talojärjestelmä, WSOY 1949

Voitto Mäkipää: Itsenäistyneiden torppien taloudellinen asema vuosina 1919-1929 Kankaanpäässä, pro gradu tutkielma Tampereen yliopiston historiatieteen laitoksella 1987

 

Tämän tiedoston perusaineisto on koottu Kankaanpä Seuran Kankaanpään keskusta-alueen tilusten historiaselvitys -hankkeessa 2003.